Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista vahvistettiin lakimuutoksella

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 27.6.2025 12.35
Tyyppi:Tiedote

Hallitus ja presidentti hyväksyivät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin muutoksia, jotka koskevat valmiutta, varautumista sekä häiriötilanteiden hoitamista normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Muutokset perustuvat pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan.

Lakimuutoksen tavoitteena on antaa riittävät toimivaltuudet sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen ja päätöksentekoon normaaliaikojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin tehtävät muutokset mahdollistaisivat varautumisen yksittäistä hyvinvointialuetta laajempiin tai valtakunnallisiin häiriötilanteisiin. 

”Lailla vahvistetaan varautumista kansallisen riskiarvion uhkakuviin ja luodaan selkeämmät rakenteet sote-sektorin johtamiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ”, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo. 

Tavoitteena vahvistaa varautumista kansallisen riskiarvion uhkakuviin

Lakimuutosten myötä sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan valmistautua paremmin kansallisen riskiarvion mukaisiin uhkakuviin, kuten pandemioihin, terroristisiin iskuihin, kyberiskuihin, energiahuollon häiriöihin, sotilaalliseen voimankäyttöön, laajamittaisen maahantuloon sekä kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista, radioaktiivisista aineista ja ydinaseista aiheutuviin uhkiin. 

Puolustusvoimat tukeutuu lähes kokonaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään niin normaalioloissa kuin sodan uhan ja sodan aikana, mikä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollolta kykyä toimia kansallisena kokonaisuutena.

Viiden yhteistyöalueen rooli korostuu

Lakimuutoksella vahvistetaan hyvinvointialueiden muodostamien viiden yhteistyöalueen roolia sosiaali- ja terveydenhuollon valmiudessa ja varautumisessa. Hyvinvointialueiden välisestä varautumista koskevasta yhteistyöstä, työnjaosta ja yhteensovittamisesta sovitaan jatkossakin hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa (ns. YTA-sopimus).

Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) tulee lisää toimivaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen kansallisessa johtamisessa. STM:n päätöksenteon tueksi perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valmiusryhmä, jossa on vähintään yksi edustaja jokaiselta viideltä yhteistyöalueelta. 

Kansalliseen valmiusryhmään nimetään STM:stä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, sekä yksi jäsen valtiovarainministeriöstä ja kultakin yliopistosairaalaa ylläpitävältä hyvinvointialueelta (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo). Lisäksi valmiusryhmään tulee yksi jäsen HUS-yhtymästä, Helsingin kaupungilta sekä yhdeltä hyvinvointialueelta, joka ei ylläpidä yliopistollista sairaalaa. Valmiusryhmään nimetään myös Puolustusvoimien edustaja.

Yhteistyöaluetasoista ohjaus- tai johtovastuuta tarvitaan tilanteissa, joissa yksittäisen hyvinvointialueen omat voimavarat eivät riitä väestön turvallisuutta, terveydentilaa ja hyvinvointia uhkaavan tilanteen hoitamiseen. Kansallista ohjaus- tai johtovastuuta taas tarvitaan tilanteissa, joissa yksittäisen yhteistyöalueen voimavarat eivät riitä tilanteen hoitamiseen. Kansallista toimivaltaa tarvitaan myös tilanteissa, joiden laajuus edellyttää voimavarojen kohdentamista valtakunnallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

Vahvistettua lakimuutosta täydennetään toisella hallituksen esitysluonnoksella, joka sekin koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia. Lakimuutoksen myötä hyvinvointialue olisi velvollinen varautumaan sotilaalliseen voimankäyttöön tai sen uhkaan. Esitysluonnos on lausunnoilla 17.6.–23.7.2025.

Lisätietoja:

valmiusjohtaja Pekka Tulokas, p. 0295 163 202 (tavoitettavissa 27.6.)

sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Niilo Heinonen, p. 0295 163 603

etunimi.sukunimi(at)gov.fi

Orpon hallitusohjelma Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio