FI SV

Vuodenvaihteen muutokset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

Sosiaali- ja terveysministeriö 20.12.2018 12.00
Tiedote 219/2018
Vuodenvaihteen muutokset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2019 alussa voimaan useita sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan säädösmuutoksia. Tähän koosteeseen on kerätty niistä merkittävimmät. Tiedotetta on päivitetty 28.12.

Valtiolta korvausta sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen koulutukseen

Vuoden 2019 alusta alkaen valtio voi maksaa kunnille korvausta sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavasta koulutuksesta. Korvauksen määrä perustuu rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden henkilöiden määrään

Valtiolta korvausta sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen koulutukseen (tiedote 28.12.2018)

Muutoksia vähimmäismääräisiin päivärahoihin, takuueläkkeeseen ja nuorten kuntoutusrahaan – lääkekatto alenee

Vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä korotetaan. Reseptilääkkeiden vuotuista omavastuuta eli niin sanottua lääkekatto alenee.

Muutoksia vähimmäismääräisiin päivärahoihin, takuueläkkeeseen ja nuorten kuntoutusrahaan – lääkekatto alenee (tiedote 28.12.2018)

Kansaneläkeindeksi pysyy vuoden 2018 tasolla

Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jätetään tekemättä ja kansaneläkeindeksi pysyy vuoden 2018 tasolla. Muutos on osa valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2018 - 2021.

Kansaneläkeindeksi pysyy vuoden 2018 tasolla (tiedote 28.12.2018)

Kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittaminen jatkuu

Niin sanotun rajoituslain voimassaoloa on jatkettu vuoden 2022 loppuun asti. Lailla rajoitetaan kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investointeja. Sote-palvelujen yhteistoiminta-alueita koskevan Paras-puitelain velvoitteita on jatkettu vuoden 2020 loppuun.

Kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittaminen jatkuu (tiedote 28.12.2018)

Tieto kuolemasta ilmoitettava viipymättä väestötietojärjestelmään

Terveydenhuollon toimintayksikön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tai lääkärin on pääsääntöisesti ilmoitettava tieto henkilön kuolemasta väestötietojärjestelmään viipymättä kuoleman toteamisen jälkeen.

Tiedon voi ilmoittaa teknisen yhteyden välityksellä tai maistraattiin tehtävällä ilmoituksella. Jos kuolinpäivää ei kyetä määrittämään kuoleman toteamisen yhteydessä, tieto kuolemasta ilmoitetaan, kun kuolinpäivä on määritelty tai arvioitu. Väestötietojärjestelmästä tieto välittyy sitä tarvitseville viranomaisille, kuten Kansaneläkelaitokselle ja Verohallinnolle, sekä yksityissektorin toimijoille esimerkiksi rahoitus- ja vakuutustoimialoilla.

Tieto kuolemasta ilmoitettava viipymättä väestötietojärjestelmään (tiedote 19.12.2018)

Korotuksia kansainväliseen adoptiotukeen

Kansainvälisiä adoptiotukia korotetaan ja tukiluokat muutetaan vastaamaan nykytilaa. Jatkossa adoptiotukea maksetaan tukiluokittain 5000, 7000 tai 9000 euroa adoptiosta syntyvien kustannusten mukaan. Perheet maksavat itse suurimman osan adoptiosta aiheutuvista kustannuksista.

Korotuksia kansainväliseen adoptiotukeen (tiedote 19.12.2018)

Sotilasvammalaki muuttuu

Sotilasvammalakia muutetaan niin, että entistä useampi sotainvalidi pääsee maksuttomaan laitoshoitoon. Suomen sodissa vuosina 1939-1945 vahingoittuneille tai sairastuneille, joiden sotilasvammalain mukainen haitta-aste on vähintään 10 prosenttia, korvataan uuden lain mukaan mahdollinen laitoshoito, vaikka tarve ei johtuisikaan sodanaikaisesta vammasta tai sairaudesta. Tällä hetkellä haitta-asteraja on laitoshoidossa 20 prosenttia.

Sotilasvammalaki muuttuu (tiedote 19.12.2018)

Tulorekisteri käyttöönotto tuo muutoksia työeläkelakeihin

Tulotietojärjestelmän eli niin sanotun tulorekisterin käyttöönotto aiheuttaa muutoksia työeläkelakeihin, työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöön sekä rikoslakiin.

Jatkossa eläketurvan järjestämisen laiminlyönnistä määrättävä seuraamus on nimeltään laiminlyöntimaksu ja sen määrää Valtiokonttori eläkelaitoksen sijaan. Jatkossa palkkatietoja koskevan työnantajan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksista säädetään laissa tulotietojärjestelmästä.

Tulorekisteri käyttöönotto tuo muutoksia työeläkelakeihin (tiedote 19.12.2018)

Turkistuottajien lomituspalvelujen ja poronhoitajien sijaisavun enimmäismäärät ennallaan vuonna 2019

Vuoden 2019 aikana turkistuottajille järjestettävien vuosilomapäivien enimmäismäärä on 18 päivää ja lisävapaatuntien enimmäismäärä on 120 tuntia turkistuottajaa kohti. Poronhoitajien osalta vuoden 2019 aikana korvattavien sijaisaputuntien enimmäismäärä on puolestaan 200 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohti.

Turkistuottajien lomituspalvelujen ja poronhoitajien sijaisavun enimmäismäärät ennallaan vuonna 2019 (tiedote 19.12.2018)

Sotainvalidien puolisoiden etuudet ja vapaaehtoisten rintama-avustus pysyvät entisellään

Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien avokuntoutuksen enimmäishintaa on 1050 euroa kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishintaa on 1575 euroa kuntoutettavaa kohti.

Kuntoutettavien määräksi on vuonna 2019 arvioitu 1800 henkilöä, joista sotaleskien osuus on noin 13. Laitoskuntoutuksen pituus on enintään kaksi viikkoa ja päiväkuntoutusjakson pituus enintään 15 päivää. Valtiokonttori valitsee kuntoutettavat hakemusten perusteella.

Sotainvalidien puolisoiden etuudet ja vapaaehtoisten rintama-avustus pysyvät entisellään (tiedote 19.12.2019)

Asevelvollisten tapaturmakorvauksiin parannuksia

Asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta suorittavalla on vammautuessaan oikeus uuteen kertakorvaukseen.

Sotilastapaturman tai palvelussairauden seurauksena kuolleen lähiomaisilla on oikeus henkivakuutusluontoiseen uuteen kertakorvaukseen. Muutokset koskevat myös vapaaehtoista varusmiespalvelusta suorittavia naisia.

Asevelvollisten tapaturmakorvauksiin parannuksia (tiedote 19.12.2018)

Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen helpotetaan

Kelan järjestämään nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nykyistä matalammalla kynnyksellä ja joustavammin. Nuori pääsee kuntoutukseen jatkossa ilman sairaus- tai vammadiagnoosia, jos hänen toimintakykynsä on olennaisesti heikentynyt ja hänellä on kuntoutuksen tarve. Näin parannetaan nuoren opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia ja estetään vaikeuksien pitkittymistä.

Kuntoutusrahaa maksetaan koko nuoren ammatillisen kuntoutuksen ajan, eikä nuoren tarvitse pelätä etuuden katkeamista kuntoutuksen aikana. Tämän toivotaan motivoivan nuoria lähtemään kuntoutukseen ja etenemään opiskelu- ja työllistymistavoitteissa.

Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen helpotetaan (tiedote 13.12.2018)

Maatalousyrittäjien vakuutusmaksujen viivästyskorko pysyy entisellään

Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle maksettavien vakuutusmaksujen viivästyskoron pysyy edelleen neljässä prosentissa.

Heinäkuussa 2017 hallitus alensi maatalousyrittäjien eläkelaitokselle maksettavien vakuutusmaksujen viivästyskoron väliaikaisesti neljään prosenttiin. Käytännön oli määrä päättyä vuoden 2018 lopussa, mutta nyt lain voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2020 loppuun.

Maatalousyrittäjien vakuutusmaksujen viivästyskorko ei muutu (tiedote 13.12.2018)

Työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2019

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 1,5 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,5 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 086 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 2,05 prosenttia palkasta.

Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,78 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta.

Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan 2 086 500 euroa. Sen ylittävältä osalta maksu on 1,16 prosenttia palkasta.

Työttömyysvakuutusmaksut muuttuvat (tiedote 5.12.2018)

Työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettely sekä koulutuskorvauksen hakeminen muuttuvat

Työttömyysvakuutusmaksujen periminen on jatkossa mahdollista sekä toteutuneeseen palkanmaksuun perustuvassa että nykyistä vastaavassa ennakollisessa perintämenettelyssä.

Lähtökohtaisesti perintämenettely perustuu toteutuneeseen palkanmaksuun ja siinä hyödynnetään vuoden 2019 alusta käyttöön otettavaa tulorekisteriä. Työnantajilla on jatkossa edelleen mahdollisuus valita ennakollinen perintä, joka vastaa nykyistä työttömyysvakuutusmaksujen perintää. Ennakolliseen menettelyynkin tulee muutoksia, joilla hyödynnetään työnantajien tulorekisteriin ilmoittamia palkkatietoja, yksinkertaistetaan työttömyysvakuutusmaksun perintämenettelyä ja vähennetään työnantajiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa.

Työllisyysrahastolla on oikeus saada yksilöityjä tulo- ja muita tietoja Verohallinnolta sekä Eläketurvakeskukselta ja työeläkelaitoksilta työttömyysvakuutusmaksun määräämistä, perintää ja valvontaa varten. Koulutuskorvausta on haettava erikseen Työllisyysrahastolta ja se voidaan työttömyysvakuutusmaksusta hyvittämisen ohella myös maksaa työnantajalle.

Työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettely sekä koulutuskorvauksen hakeminen muuttuvat (tiedote 5.12.2018)

Koulutusrahasto yhdistyy työttömyysvakuutusrahastoon

Yhdistymisen myötä Koulutusrahaston tehtävät siirtyvät työttömyysvakuutusrahastolle ja rahaston nimeksi tulee Työllisyysrahasto.

Yhdistyminen ei muuta rahastojen tehtäviä eikä etuuksien tai rahoitusvastuiden sisältöä. Tavoitteena on luoda vahva ja tehokas rahasto, joka julkisoikeudellisena yhteisönä huolehtii ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta ja aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanosta. Työmarkkinaosapuolet esittivät yksimielisesti kesällä 2017, että rahastot yhdistettäisiin.

Koulutusrahasto yhdistyy työttömyysvakuutusrahastoon (tiedote 27.6.2018)

Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2019 vahvistettu

Vuonna 2019 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on ensi vuonna alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62 vuotta täyttäneillä 25,60 prosenttia. Maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2018.

Alle 53-vuotiaiden ja yli 62-vuotiaiden työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 6,75 ja 53–62 vuotta täyttäneillä 8,25 prosenttia. Molemmat maksut ovat 0,40 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna 2018.Työnantajan keskimääräinen maksu on 17,35 prosenttia, mikä on 0,40 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2018.

Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2019 vahvistettu (tiedote 30.11.2018)

Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2019

Elinaikakerroin on 0,95722. Elinaikakerroin pienentää vuonna 1957 syntyneiden vuonna 2019 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 4,278 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2019 alkavan työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta.

Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin, osittaisiin varhennettuihin vanhuuseläkkeisiin, työuraeläkkeisiin ja luopumistukiin.
Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2019

Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2019 (tiedote 16.11.2018)

Vuoden 2019 sairausvakuutusmaksut on vahvistettu

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,00 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2019. Sairaanhoitomaksua ei peritty myöskään vuonna 2018. Valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksen menoista kasvaa euromääräisesti vastaavasti. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,61 prosenttia. Työantajan sairausvakuutusmaksu on 0,77 prosenttia. 

Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on 1,54 prosenttia palkasta tai työtulosta, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä on vähintään 14 282 euroa. Jos palkka- ja työtulon yhteismäärä jää alle 14 282 euroa, päivärahamaksu on 0,00 prosenttia. Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on vuonna 2019 0,23 prosenttia. 

Vuoden 2019 sairausvakuutusmaksut on vahvistettu (tiedote 15.11.2018)

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2019

Palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,417. Vuoteen 2018 verrattuna palkkakerroin nousee noin 1,9 prosenttia. Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.

Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2585. Työeläkeindeksi nousee noin 1,5 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2019 (tiedote 25.10.2018)

Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttömaksut vuodelle 2019 on vahvistettu

Apteekeilta perittävä maksu on 0,043 euroa jokaisesta apteekin ja sen sivuapteekkien toimittamasta sähköisestä lääkemääräyksestä. Kunnallisilta terveydenhuollon palvelujen antajilta perittävä maksu on 1,684 euroa kutakin kunnan asukasta kohden. Yksityisiltä terveydenhuollon palvelujen antajilta perittävä maksu on 0,272 euroa jokaisesta yksityisen terveydenhuollon palvelujen antajan laatimasta sähköisestä lääkemääräyksestä.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa 80 000 euron vuosimaksusta, joka peritään valtion ylläpitämiltä terveydenhuollon toimintayksiköiltä (valtion mielisairaalat, vankeinhoitolaitoksen terveydenhuolto ja puolustusvoimien terveydenhuolto).

Kelain-palvelusta ei jatkossa peritä käyttömaksuja silloin, kun sitä käytetään ilman ansaintatarkoitusta. Kelain on suunniteltu ensisijaisesti lääkärien ammattioikeuksien mukaiseen reseptin kirjoittamiseen. 

Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttömaksut vuodelle 2019 on vahvistettu (tiedote 16.10.2018)

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttävät asumismenot nousevat

Eläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 1,8 prosenttia vuoden 2019 alusta. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan vuokra-asunnossa asuvien eläkkeensaajien vuokrat ovat nousseet vuoden 2017 syyskuusta vuoden 2018 syyskuuhun keskimäärin 1,8 prosenttia. Korotuksen jälkeen asumismenojen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat I kuntaryhmässä 8 243 euroa, II kuntaryhmässä 7 581 euroa ja III kuntaryhmässä 6 651 euroa vuodessa.

Eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormit pysyvät ensi vuonna nykyisellään. Lämmitysmenoiksi hyväksytään ensi vuonnakin kuntaryhmästä riippuen 1,27–1,55 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden.

Asumismenoiksi hyväksyttävät vesikustannukset pysyvät niin ikään ensi vuonna nykyisellään ollen henkilöä kohden 29,42 euroa kuukaudessa. Asumistuen kunnossapitonormia korotetaan yleisen kustannustason nousun mukaisesti 1,3 prosenttia. Korotuksen jälkeen kunnossapitonormi on 42,85 euroa kuukaudessa. 

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttävät asumismenot nousevat (tiedote 15.11.2018)