Selvitys ei puolla eläkekaton käyttöönottoa

Sosiaali- ja terveysministeriö 18.12.2014 8.00
Tiedote -

Eläketurvakeskus (ETK) on päivittänyt vuonna 2009 tekemänsä selvityksen niin kutsutusta eläkekatosta. Eläkkeiden kehityksessä ei ole viime vuosina tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka puoltaisivat eläkekaton käyttöönottoa. Eläkekatolla tarkoitetaan eläkkeen euromääräistä enimmäismäärää kuukaudessa. ETK luovutti sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) päivitetyn selvityksen eläkekatosta tänään.


Selvityksen mukaan eläketulojen ylimpään kymmenykseen kuuluvat eläkkeensaajat, joiden eläke oli vähintään 2535 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Tähän joukkoon kuului noin 138 600 eläkkeensaajaa. Yhteensä omaa eläkettä saavia oli noin 1,4 miljoonaa vuonna 2013. Ylimmän kymmenyksen keskieläke vastasi suunnilleen palkansaajien keskiansioita. EU-maiden vertailussa Suomen eläkeläisten tuloerot ovat keskimääräistä pienemmät.

Eläkekatto ei poistaisi julkisuudessa huomiota herättäneitä yksittäisiä suuria eläkkeitä. Selvityksestä käy ilmi, että kansainvälisesti eläkekatto on useimmiten johtanut siihen, että lakisääteisen eläkejärjestelmän ulkopuolelle on syntynyt toinen eläkejärjestelmä. Ne henkilöt tai ryhmät, joiden neuvotteluasema on hyvä, voivat sopia työnantajansa kanssa lakisääteisen eläkkeen päälle kertyvästä lisäeläkkeestä. Suomessakin kaikkein korkeimmat eläkkeet syntyvät jo nyt työeläkkeen ja erilaisten johtajasopimuksessa määriteltyjen lisäetujen yhdistelmänä. Näitä lisäetuja eläkekatto ei leikkaisi, vaan seurauksena olisi erillinen eläkejärjestelmä hyvätuloisille.

Suomessa työeläke on vakuutus, jossa vakuutusmaksu ja eläke-etuus vastaavat toisiaan. Tämän vuoksi selvityksessä on arvioitu eläkekaton toteuttamista eläkepalkkakattona. Eläkepalkkakatto on palkkaraja, jonka ylittävästä palkasta ei kertyisi lakisääteistä eläkettä. Eläkepalkkakaton ylittävästä palkan osuudesta ei myöskään maksettaisi eläkevakuutusmaksuja.

ETK:n laskelmien mukaan eläkekaton käyttöönotto pienentäisi lakisääteisiä työeläkemenoja vasta kymmenien vuosien kuluttua. Eläkemaksutulo kuitenkin pienenisi eläkepalkkakaton myötä välittömästi. Koska jo ansaitut eläkkeet pitäisi perustuslain mukaan edelleen maksaa, nyt työelämässä olevien ja työelämään tulevien eläkemaksuja jouduttaisiin nostamaan maksuvajeen korjaamiseksi. Maksun nosto kohdistuisi niille ihmisille, joiden tulot jäisivät eläkepalkkakaton alapuolelle. Korkeampia maksuja tarvittaisiin joitakin kymmeniä vuosia.

Eläkejärjestelmän uudistustarpeet on juuri käyty perusteellisesti läpi eläkeuudistusneuvotteluissa, ja lakien valmistelu on käynnissä STM:ssä. Eläkekatto ei sisälly eläkesopimukseen. Eläkekatto ja siitä seuraava eläkemaksun nousupaine johtaisivat sopimuksen avaamiseen, koska etuuksista ja rahoituksesta on sovittu kokonaisuutena.

Lisätietoja

toimitusjohtaja Jukka Rantala, ETK, p. 040 5850021
johtaja Heli Backman, STM, p. 02951 63179

Liitteet

Muualla palvelussamme