Suomen huumausainepolitiikan peruslinja pysyy ennallaan
Suomen huumausainepolitiikassa korostuvat tulevinakin vuosina pitkäjänteinen perustason työ ja sen kehittäminen sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen korostuvat erityisesti nuorten päihderiippuvuuden, rikoskierteen ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Käytännön työn painopisteitä ovat vaikuttaminen huumausaineiden kysyntään ja tarjontaan, haittojen vähentäminen sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteuttaminen. Linjaukset vahvistetaan 15. joulukuuta hyväksytyssä uudessa valtioneuvoston periaatepäätöksessä huumausainepolitiikasta.
Suomen huumausainepolitiikan tavoitteena on ehkäistä huumausaineiden käyttöä ja levittämistä siten, että niiden käytöstä ja torjunnasta aiheutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja yksilölliset haitat ja taloudelliset kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Huumausainepolitiikkaa toteutetaan läheisessä yhteistyössä lääkepolitiikan kanssa tärkeiden lääkevalmisteiden saatavuuden turvaamiseksi.
Periaatepäätös ohjaa eri hallinnonalojen toimintaa huumausainepolitiikassa
Huumausainepolitiikan koordinaatiovastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Kansallinen huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä jatkaa toimintaansa vuosina 2016–2019. Siinä ovat edustettuina kaikki huumausainepolitiikkaa toteuttavat ministeriöt sekä niiden hallinnonalojen virastot ja laitokset. Ryhmä seuraa huumausainetilanteen kehitystä ja raportoi siitä valtioneuvostolle säännöllisesti. Lisäksi se sovittaa yhteen huumausainepoliittisen lainsäädännön sekä viranomaistoimien valmistelua ja toimeenpanoa.
Varhainen puuttuminen nuorten tilanteisiin on ratkaisevaa
Periaatepäätös korostaa sitä, että monialaisesti toteutettava ehkäisevä päihdetyö ja varhainen puuttuminen ovat erityisen tärkeitä nuorten keskuudessa. Kouluissa ja oppilaitoksissa ehkäisevää työtä tehdään monialaisessa oppilas- ja opiskelijahuollossa yhteistyössä huoltajien, päihdepalvelujen, kunnan päihdetyöntekijän, nuorisotoimen, poliisin ja järjestöjen kanssa. Nuorisotyö on tärkeä osa ehkäisevää päihdetyötä.
Huumausainerikollisuuden torjunta on muutakin kuin kontrollia
Huumausainerikoksia selvitetään mahdollisimman tehokkaasti. Huumausainerikollisuuden kontrolli perustuu analysoituun tietoon ja viranomaistoimintaan. Huumausaineen maahantuontia torjutaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistyöllä. Tiiviin kansainvälisen yhteistyön avulla varmistetaan, että rikosvastuu toteutuu rajat ylittävässä huumausainerikollisuudessa. Tietoverkoissa lisääntyvä huumausainerikollisuus edellyttää torjuntaa.
Huumausainerikollisuuden torjunnassa otetaan huomioon kontrollin lisäksi ehkäisevät toimet. Näitä voivat olla esimerkiksi varhaisen puuttumisen ja hoitoonohjausmenettelyn mahdollisuudet sekä alaikäisten ensikertalaisten puhuttelut.
Päihdetyöllä vähennetään huumausaineiden haittoja
Päihdehuollon palveluja pitää antaa päihteiden ongelmakäyttäjälle, hänen perheelleen ja muille läheisille. Palveluja on annettava asiakkaan avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Huumeiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen on tärkeä osa päihdetyötä. Yhdyskuntaseuraamusta suorittavien ja vankien päihdetyötä edistävien yhteistyökäytäntöjen tavoitteena on vahvistaa päihdetyön palvelujen jatkumoa.
Monipuolinen kansainvälinen yhteistyö tukee Suomen huumausainepolitiikkaa
Suomi on sitoutunut YK:n huumausaineiden vastaisiin yleissopimuksiin ja EU:n huumausainestrategiaan vuosille 2013–2020. Suomi tekee kansainvälistä huumausaineyhteistyötä lisäksi Euroopan neuvoston sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä. Suomi osallistuu EU:n yhteisen huumausainepolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen. EU:n yhteisellä politiikalla pyritään myös vaikuttamaan YK:n huumausainepolitiikkaan.
Aiemmat valtioneuvoston periaatepäätökset huumausainepolitiikasta ovat vuosilta 1999–2000, 2001–2003, 2004–2007, 2008–2011 ja 2012–2015.
Lisätietoja:
johtaja Kari Paaso, p. 02951 63340, [email protected]
neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta (paikalla 19.12.lukien), p. 0295 163977, [email protected]