Selvitys: Kuntien käytännöt omais- ja perhehoidon edistämisessä vaihtelevat
Tuoreen selvityksen mukaan omais- ja perhehoitoa edistäviä toimenpiteitä toteutetaan kunnissa hyvin vaihtelevasti. Omais- ja perhehoitajien palveluja on lisätty, mutta ei niin laajasti kuin lainsäädäntö edellyttäisi.
Eniten on lisätty omais- ja perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä omais- ja perhehoitajien vapaiden sijaistamisen vaihtoehtoja. Tiedot ilmenevät tänään julkaisusta selvityksestä.
Omaishoidon asiakkaiden ja perhehoidossa olevien määrä kasvaa
Omais- ja perhehoitoa koskevaan lainsäädäntöön tehtiin vuonna 2016 muutoksia, joiden tavoitteena oli lisätä omais- ja perhehoitoa tukevia palveluja ja muun muassa omaishoitajien vapaiden pitämistä.
Omaishoitajista kuitenkin vain puolet on käyttänyt vapaapäiväoikeuttaan. Ratkaisuksi on kehitetty uusi ja toimivaksi osoittautunut malli, jossa kiertävä perhehoitaja tulee kotiin sijaistamaan omaishoitajaa tämän vapaapäivänä.
Omaishoidon asiakkaiden määrä on lisääntynyt noin 6 prosenttia vuodesta 2015, ja vuonna 2017 omaishoidettavia oli lähes 48 000 henkilöä. Yli 46 000 henkilöä oli tehnyt omaishoidon tuesta sopimuksen, yli puolet heistä 65 vuotta täyttäneitä. Omaishoidon tuella hoidettavien henkilöiden määrän kasvu näyttää hieman nopeutuneen, mutta kasvu on ollut tavoiteltua vähäisempää.
Ikäihmisten perhehoito on ollut Suomessa vähäistä, mutta selvässä kasvussa: vuoden 2017 lopussa perhehoidossa olevien 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä oli jo noin 730 henkilöä (vuonna 2015 heitä oli noin 340).
Kuntien valtionosuutta on lisätty lakimuutosten johdosta asteittain siten, että 1.1.2018 alkaen lisäys on 95 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien kohdentumista ei voida kuitenkaan osoittaa, koska kuntien järjestelmistä ei ole riittävällä tarkkuudella saatavissa tätä koskevaa seurantatietoa.
Omais- ja perhehoitajien palvelujen kehitystä myötäilee myös kuntien lapsiperheille suunnattujen kodin- ja lastenhoitopalvelujen tilanne: kotipalvelua saaneiden perheiden määrä kasvaa hyvin hitaasti, vaikka kunnat ovat pyrkineet edistämään matalan kynnyksen palveluiden saatavuutta. Suunta on siis oikea, mutta kehitys hidasta.
Lisätietoja
Hankepäällikkö Satu Karppanen, p. 02951 63549, etunimi.sukunimi/at)stm.fi
Projektipäällikkö Anja Noro. p. 0295 163 006, etunimi.sukunimi/at)stm.fi