Suomen ensimmäinen YK:n vammaissopimuksen toimintaohjelma vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia
Suomessa on julkaistu ensimmäistä kertaa YK:n vammaissopimuksen kansallinen toimintaohjelma. Sillä toimeenpannaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimusta, joka tuli voimaan kesällä 2016. Tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia.
Toimintaohjelman tavoitteena on lisätä tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista, jotta ne osataan ottaa huomioon kaikessa toiminnassa eri hallinnonaloilla ja laajasti yhteiskunnassa.
Esteettömyys ja saavutettavuus sekä osallisuus ovat merkittävässä osassa vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa.
”Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. On kuitenkin ihmisryhmiä, joiden kohdalla oikeudet eivät toteudu, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota ja toteuteta erityisiä toimia oikeuksien varmistamiseksi. Vammaiset ihmiset ovat yksi tällainen ihmisryhmä. Tämän vuoksi on tarvittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ja tämän vuoksi tarvitaan myös erityisiä kansallisia toimia”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toimintaohjelman julkistustilaisuudessa 13.3.
Toimintaohjelmassa on 82 toimenpidettä, joiden toteuttamiseen ministeriöt ovat sitoutuneet. Osa niistä toteutetaan tällä hallituskaudella. Osa on pidemmän ajan toimenpiteitä.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa on paljon parannettavaa
Viime syksynä tehdyn kyselyn mukaan vammaiset henkilöt kokevat oikeuksiensa toteutuvan pääsääntöisesti melko huonosti. Oikeus työhön koettiin toteutuvan heikoimmin ja ensisijaisena korjattavana asiana vammaiset ihmiset pitivät riittävää toimeentuloa ja sosiaaliturvaa.
”Työ ja toimeentulo ovat avainasemassa, kun mietimme vammaisten ihmisten itsenäistä elämää ja osallisuutta. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että työn tekeminen olisi aina taloudellisesti kannattavaa. Työn tekemisen tieltä on raivattava pelko toimeentulon heikkenemisestä”, ministeri Mattila totesi.
”Osatyökykyisten ihmisten työllisyyden turvaaminen ja kannustinloukkujen poistaminen on yksi hallituksen tavoitteista, jota toteutetaan Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankkeen kautta. Hankkeessa on rakennettu muun muassa lineaarista mallia työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon yhteensovittamiseksi sekä monia muita toimia osatyökykyisten tueksi”, ministeri Mattila jatkoi.
Myös palvelut ovat osa sosiaaliturvaa. Sosiaalihuoltolaki ja erityisesti vammaispalvelulaki turvaavat vammaisille henkilöille arjen palvelut. Niitä kehitetään osana maakunta- ja sote-uudistusta.
Vammaiset henkilöt ovat osallistuneet toimintaohjelman laatimiseen
YK:n vammaissopimuksen yksi läpileikkaava periaate on vammaisten henkilöiden oman osallisuuden varmistaminen heitä koskevissa asioissa. Toimintaohjelman tekemisestä on vastannut vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, joka koordinoi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen toimeenpanoa kansallisesti. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina vammaisjärjestöt, työmarkkinajärjestöt ja vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta keskeiset ministeriöt.
Sopimuksen mukaisesti vammaisjärjestöjä ja vammaisia henkilöitä on kuultu toimintaohjelmaa laadittaessa. Heiltä on saatu tärkeää tietoa siitä, mitä YK:n vammaissopimuksen mukaisia asioita toimintaohjelmassa tulisi ensisijaisesti edistää.
Lisätietoja
suunnittelija Tea Hoffrén, p. 02951 63220
neuvotteleva virkamies Merja Heikkonen, p. 02951 63203
sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen, p. 02951 63303