FI SV

Päivähoitoikäisten lasten hampaiden harjaus ja ksylitolin käyttö

31.10.2013 8.31
Tiedote N5-63337

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki (1326/2010) sisältää neuvolatoimintaa ja kouluterveydenhuoltoa koskevat perussäännökset. Lain 15 §:ssä säädetään neuvolapalvelujen sisällöistä, muun muassa lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistämisestä. Toukokuussa 2011 voimaan tulleeseen uusittuun neuvolatoimintaa koskevaan valtioneuvoston asetukseen (338/2011) on sisällytetty selvennyksiä muun muassa siitä, että terveysneuvonnan on tuettava voimavarojen vahvistumista. Terveysneuvontaa voidaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä ja yhteisöllisesti. Terveysneuvonnan on tuettava lapsen ja perheen terveyden edistämistä laaja-alaisesti mukaan lukien suun terveyden alue. Valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 22 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluu terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy.

Käypä hoito -suositus hammaskarieksen hallinnasta tuo esille sen, että omahoitoon liittyvät tavat tulisi omaksua jo varhaislapsuudessa. Varhain aloitettu säännöllinen hampaiden harjaus luo hyvät edellytykset sille, että hampaat säilyvät terveinä mahdollisimman pitkään. Päivähoidon ja terveydenhuollon yhteistyön merkitys on suuri ja se tukee monin tavoin lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä lapsen omien voimavarojen vahvistumista suun terveyden edistämisessä. Päivähoidossa on hyvä kiinnittää myös vanhempien ja huoltajien huomiota hampaiden harjauksen ja ksylitolin käytön merkitykseen lapsen suun terveyden edistämiseksi ja hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi.

Hampaiden harjaustottumus on tärkeää suun terveyden turvaamisessa

Vain noin puolet suomalaislapsista harjaa hampaitaan suositusten mukaisesti kaksi kertaa päivässä. On osoitettu, että varhaislapsuudessa opituilla suun puhdistustottumuksilla luodaan perusta myöhemmille käyttäytymistottumuksille. Päivähoidossa kaikilla lapsilla on mahdollisuus omaksua suun terveyttä edistävä omahoidon malli. Lasten suun terveyserot muodostuvat jo varhaisessa vaiheessa ja niihin voidaan vaikuttaa nimenomaan päivähoidossa. 2000-luvulla tehdyissä tutkimuksissa (Macpherson ym. 2013) on saatu hyviä tuloksia päiväkodeissa päivittäin toteutetulla fluorihammastahnaa sisältävällä hampaiden harjauksella. Käytännöillä pystyttiin kaventamaan suun terveyseroja päiväkoti-ikäisillä.

Tärkeää on, että hampaiden harjauksessa käytetään fluorihammastahnaa. Tahnan määrä ja fluoripitoisuus määräytyvät lapsen iän mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa oppaassa Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa tuodaan esille lapsen hampaiden harjauksen merkitys. Jos päivähoidossa harjataan hampaita, on se tehtävä valvotusti pienryhmissä (STM Oppaita 2005:28).

Hampaiden harjaus on helppo, kustannustehokas ja vaikuttava menetelmä, mutta edellyttää pienillä lapsilla ohjausta ja valvontaa. Lapsen käden motoriset taidot kehittyvät vähitellen riittäviksi. Harjaustavan juurruttaminen pienestä pitäen vaikuttaa myönteisesti koko eliniän ajan sekä hampaiden reikiintymisen että iensairauksien ehkäisyssä. Tällä toiminnalla on suun terveyttä edistävä sekä terveyseroja vähentävä vaikutus. 

Terveellisten elintapojen omaksuminen ja ksylitolin käyttö päivähoidossa

Päivähoidossa on tärkeää kiinnittää huomiota terveellisten elintapojen edistämiseen ja oppimiseen.  Terveellisten elintapojen tukemiseksi makeisia ja virvoitusjuomia ei tulisi tarjota päivähoidossa. Päätöksellä, että makeisia ja virvoitusjuomia ei tarjota päivähoidossa, on suuri vaikutus lasten terveyteen ja hyvinvointiin.   

Päivähoidossa on erilaisia käytäntöjä liittyen ksylitolipastillien käyttöön. Käypä hoito -suosituksen mukaan päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö ainakin kolme kertaa päivässä aterian jälkeen (yhteensä vähintään 5 g ksylitolia päivässä) pienentää hampaiden reikiintymisen riskiä. Reikiintymistä ehkäisevä vaikutus on erityisen tehokas siinä vaiheessa, kun hampaat ovat puhkeamassa suuhun. EU on hyväksynyt terveysväittämän 100 %:lla ksylitolilla makeutetuille purukumeille: " Täysksylitolipurukumin on osoitettu vähentävän hammasplakkia. Plakki on karieksen riskitekijä lapsilla." Vaikutus saadaan, kun täysksylitolipurukumia käytetään 2 palaa 3-5 kertaa päivässä aterioiden jälkeen. Tutkimuksissa (Alanen, Isokangas, Gutman 2000) on todettu myös muiden runsaasti ksylitolia sisältävien ksylitolituotteiden kuten pastillien imeskelyn vähentävän hampaiden reikiintymisen riskiä, jolloin ksylitolin kokonaismäärän tulisi olla vähintään 5 g vuorokaudessa.

Totuttelu ksylitolin päivittäiseen käyttöön voidaan aloittaa pastilleilla lapsen oppiessa syömään kiinteitä ruokia.

Suositus

Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee päivähoitoikäisten lasten hampaiden säännöllistä päivittäistä harjaamista fluorihammastahnaa käyttäen. Lisätietoja antavat terveyskeskusten suun terveydenhuollon asiantuntijat.

Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää huomiota terveellisten elintapojen omaksumiseen päivähoidossa ja suosittelee makeisvapaata päivähoitoympäristöä sekä ksylitoliannoksen (1-2 pastillia / purukumityynyä) antamista päivähoidossa ruokailun jälkeen asiakkaalle maksutta. Maksuttomuus määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 5 §:n 1 kohdan ja terveydenhuoltolain 13 §:n perusteella.

Lisätietoja

Lääkintöneuvos Anne Nordblad, etunimi.sukunimi@stm.fi, p. 0295163387

Kirjallisuutta

Alanen P, Isokangas P, Gutman K. Xylitol in caries prevention: results of a field study in Estonian children. Community Dent Oral Epidemiol. 2000; 28: 218-224.
Macpherson LM, Anopa Y, Conway DI, McMahon AD. National supervised toothbrushing pro-gram and dental decay in Scotland. J Dent Res. 2013 Feb; 92(2):109-13.