FI SV

Kuntainfo: Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttaminen

12.2.2015 15.42
Tiedote

Tämän kuntainfon tarkoituksena on tukea kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kuntainfo on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Kuntaliiton edustajien kanssa. Myös Kelan kommentit on huomioitu.

Omaishoidon tuesta säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005). Omaishoidon tuen myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (980/2012). Työikäisten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat terveydenhuoltolakiin (1326/2010).

Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat maksuttomia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 5 §:n 1) kohdan perusteella.

Pääministeri Kataisen ja pääministeri Stubbin hallitusten ohjelmiin sekä kansalliseen omaishoidon kehittämisohjelmaan sisältyy tavoite omaishoitajien jaksamisen tukemisesta muun muassa kehittämällä omaishoitajien säännöllisiä terveystarkastuksia.Omaishoitajien terveystarkastuksissa otetaan huomioon omaishoitajan terveyden lisäksi myös muu hyvinvointi ja jaksaminen.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta lisätään 2015 alkaen omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksien ja omaishoitajien vapaan aikaisen sijaishoidon kehittämistä varten. Tarkoituksena on, että kunnat lisäävät omaishoidon tukea saavien henkilöiden omaishoitajien harkinnanvaraisia hyvinvointi- ja terveystarkastuksia ja hoidettavien toimeksiantosuhteista sijaishoitoa siten, että lisäyksestä aiheutuu yhteensä noin 9,6 miljoonan euron kustannukset, josta valtionosuus (50 %) on 4,8 miljoonaa euroa ja kuntien osuus noin 4,8 miljoonaa euroa.

Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten kohderyhmä ja tarve

Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset suunnataan ensisijaisesti kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneille omaishoitajille. Tarkastukset ovat omaishoitajalle vapaaehtoisia. Hyvinvointi- ja terveystarkastus ei ole välttämättä tarpeellinen esimerkiksi silloin, kun omaishoitaja on työterveyshuollon piirissä tai kun kyseessä on lyhytaikainen omaishoito. Suositeltavaa on, että tarkastukseen kutsutaan vuoden 2015 aikana pitkään, esimerkiksi vähintään 2–3 vuotta omaishoitajina toimineet henkilöt. Tarkastusmahdollisuutta on suositeltavaa tarjota omaishoitajille noin kahden vuoden välein.

Kunta voi sovittaa omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttamisen yhteen kunnassa olemassa olevien hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen kanssa. Kunta voi toteuttaa tarkastuksia esimerkiksi osana ikääntyneille henkilöille tehtäviä terveystarkastuksia ja seniorineuvolatoimintaa.

Tarkastukseen kutsuttavat omaishoitajat voidaan valita myös kunnan omaishoitajille kohdentamien kyselyiden tai hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä tehtävien haastatteluiden tai kyselyjen pohjalta. Myös hoidettavan omahoitaja tai vastuutyöntekijä voi ohjata omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen, jos omaishoitajalla ilmenee jaksamis- tai muita omaishoitoon vaikuttavia ongelmia.

Osa omaishoitajan hyvinvointiin liittyvistä asioista on yhteisiä kaikille omaishoitajille. Tällaisia ovat esimerkiksi ergonomiaan sekä unen riittävyyteen ja laatuun liittyvät asiat. Toisaalta omaishoitajuuden vaikutukset ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Työssäkäyvien omaishoitajien haasteena on omaishoitajuuden ja työssäkäynnin sovittaminen yhteen ilman kohtuutonta kuormittumista. Vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia hoitavien omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa on tärkeää tunnistaa omaishoitajan hyvinvoinnin ja tuen tarpeen kietoutuminen yhteen koko perheen tilanteeseen. Iäkkäiden omaishoitajien hyvinvointia vaarantavat usein heidän omat pitkäaikaissairautensa ja heikentynyt toimintakyky. Omaishoitotilanteet muuttuvat, kun omaishoitajan tai hoidettavan elämäntilanne ja toimintakyky muuttuvat. Tämä edellyttää tuki- ja palvelujärjestelmältä joustavuutta. Kunta selvittää yhteistyössä omaishoitajan kanssa muutosten vaikutukset omaishoidon toteuttamiseen. Muuttuneet tuen tarpeet otetaan huomioon, kun omaishoitaja ja kunta sopivat omaishoitajan tehtävistä ja kunta päättää omaishoidon tuen sisällöstä. Monet omaishoitajan hyvinvointi- ja terveysriskit kasvavat pitkäaikaisen omaishoitajuuden aikana. Vaativa omaishoito voi vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden ja omien mielenkiinnon kohteiden ylläpitämistä sekä estää riittävän levon. Omaishoitajilla on todettu tutkimuksissa muuta väestöä enemmän muun muassa psyykkisiä sairauksia (Vitaliano ym. 2003; Smith ym. 2014.) Jos jaksamisongelmat, sairaudet ja tuen tarve jäävät tunnistamatta, riskit omaishoitajan hyvinvoinnin ja terveyden heikkenemiseen ja samalla omaishoidon laadun heikkenemiseen kasvavat. Hoidettavan omaishoito voi jäädä toivottua lyhyempikestoiseksi ja hoidettava tarvita suunniteltua nopeammin muita palveluita. Muutosten tunnistamiseen tarvitaan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Tässä hyödynnetään omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia.

Hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteet ja sisältö

Hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteena on omaishoitajien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen ja tunnistaminen. Tarkastuksella tavoitellaan ongelmien tunnistamista ja hoitamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla omaishoitajaa tuetaan tekemään hänen omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä valintoja.

Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan kliinisillä tutkimuksilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä suoritettua hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa. Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen tekee terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on perehtynyt omaishoitoon liittyviin erityiskysymyksiin, kuten terveydenhoitaja.

Hyvinvointi- ja terveystarkastuksessa päähuomio on omaishoitajan jaksamisessa, tuen tarpeen tunnistamisessa ja omaishoitajan kuormittumisen riskitekijöissä. Tarkastuksessa käsiteltäviä asioita ja mahdollisia riskitekijöitä ovat muun muassa

  • tilanteen myönteiset ja kielteiset puolet, voimavarat ja jaksaminen
  • hoidon sitovuus
  • suhde hoidettavaan
  • koettu terveydentila
  • omaishoitajan mieliala
  • hoidettavan vaikeat muisti- tai käytösongelmat
  • terveyden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito
  • toimintakyvyn arviointi, edistäminen ja ylläpito
  • selviytymiskeinot, joita omaishoitaja käyttää oman hyvinvointinsa ja terveytensä parantamiseksi
  • muiden perheenjäsenten tilanne ja voimavarat sekä muu sosiaalinen tukiverkosto (epävirallinen tuki)
  • kodin ja muun asuin- ja elinympäristön olosuhteet, kodin muutostöiden tarve sekä apuvälineiden ja niiden käyttöön liittyvän opastuksen tarve
  • tuen ja palvelujen riittävyys ja soveltuvuus omaishoitajan ja hänen perheensä tarpeisiin
  • kuntoutusmahdollisuudet.

Tarkastuksessa terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilannetta yhdessä omaishoitajan kanssa ja laatii yhteenvedon tilanteesta. Tarvittaessa omaishoitajan tehtäviä kevennetään tai omaishoitaja ohjataan jatkotutkimuksiin, hoitoon tai kuntoutukseen. Kunnan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi on mahdollista hakea esimerkiksi Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta omaishoitajien tukemiseen. Omaishoitaja voidaan ohjata myös järjestöjen vertaistukiryhmiin.

Omaishoitajan elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen ja hänen tukemisekseen parhaiten sopivien ratkaisujen löytäminen voi edellyttää moniammatillista ja monialaista osaamista. Tarkastuksen jatkotoimena voi olla tarpeen järjestää yhteinen neuvonpito, johon osallistuvat omaishoitaja, terveydenhuollon edustaja sekä omaishoidon tuen ja tarpeen mukaan muiden sosiaalipalvelujen edustaja. Työssäkäyvän omaishoitajan kohdalla yhteistyötä voidaan tehdä myös omaishoitajan työterveyshuollon kanssa.

Tarkastuksen yhteydessä sovitut asiat otetaan huomioon, kun omaishoidettavan henkilön hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan. Suunnitelmaan kirjataan omaishoitajan antaman hoidon, hoidettavalle annettavien muiden tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalipalvelujen määrä ja sisältö.

Omaishoitajan toimintakyvyn arviointi

Kunta voi toimittaa hyvinvointi- ja terveystarkastukseen kutsuttavalle omaishoitajalle esitieto- tai haastattelulomakkeen, jonka hän täyttää ennen tarkastukseen tuloa. Lomake toimii tarkastuksessa keskustelun tukena ja seulontavälineenä mahdollista tarkempaa hyvinvointi- ja terveystarkastusta varten.

Esitietolomakkeena on suositeltavaa käyttää omaishoidon kokemuksia selvittävää COPE-indeksiä (Carers of older people, COPE Index) ja lisäksi itsearviointikysymyksiä omaishoitajan terveydestä, liikuntakyvystä sekä mielialasta. Omaishoitajien tuen tarpeen arviointilomake COPE-indeksi on eurooppalaisena yhteistyönä kehitetty mittari, jonka avulla arvioidaan iäkästä omaista hoitavan henkilön tuen tarvetta ja kuormittumista. COPE-indeksiä on suositeltavaa käyttää myös muiden kuin iäkkäiden henkilöiden omaishoitajien jaksamisen ja tuen tarpeen arviointiin. COPE-indeksi on tarkoitettu kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön. COPE-indeksiä koskeva julkaisu ja arviointikäyttöön tarkoitettu lomake käyttöohjeineen ovat saatavissa internetistä:

  • Kristiina Juntunen, Anna-Liisa Salminen. Omaishoitajan jaksamisen ja tuen tarpeen arviointi. COPE-indeksi suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 78/2011
  • COPEn käyttöohje (Ohje päivitetään v. 2015 aikana)

Ikääntyneiden omaishoitajien tarkastuksissa voidaan soveltuvin osin hyödyntää esimerkiksi Kuntaliiton ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä varten laatimaa haastattelulomaketta.

  • Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ikääntyneille (19.12.2013)

Tarvittaessa omaishoitaja ohjataan tarkempaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin. Arvioinnissa hyödynnetään toimintakyvyn mittaamiseen liittyviä suosituksia ja tilanteeseen soveltuvia toimintakyvyn mittareita. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto TOIMIA (www.toimia.fi) on arvioinut noin 80 toimintakykymittarin soveltuvuuden eri käyttötarkoituksiin. TOIMIA on antanut suosituksen toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä ja suosituksen iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaamisesta palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä  sekä suosituksia työikäisten toimintakyvyn arvioinnista, kuten suosituksen työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvästä arviointikäytännöstä.

Asiakas- ja potilastietojen kirjaaminen ja salassapito

Hyvinvointi- ja terveystarkastusta koskevat tiedot on kirjattava potilasasiakirjoihin siten kuin siitä on erikseen säädetty. Tarkempia ohjeita potilasasiakirjojen laatimisesta sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjojen laatimista ja käsittelyä koskevassa oppaassa (STM julkaisuja 2012:4). Tarkastuksessa esille tulleita tietoja voidaan luovuttaa muille viranomaisille siinä laajuudessa kuin omaishoitaja on antanut siihen suostumuksensa.

Hyvinvointi- ja terveystarkastuksista tiedottaminen omaishoitajille

Kunnan tulee tiedottaa omaishoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastuksista omaishoidon tukipäätöksen ja omaishoitosopimuksen laatimisen yhteydessä. Tiedottamisessa hyödynnetään myös kunnassa käytössä olevia oppaita, verkkotiedotusta ja muita neuvontapalveluja. Kunnat tekevät tiedottamisessa yhteistyötä paikallisten järjestöjen ja seurakuntien kanssa.

Seuranta ja arviointi

Kunta tarvitsee hyvinvointi- ja terveystarkastusten suunnittelua ja kehittämistä varten tietoja tarkastuksiin osallistuneiden omaishoitajien määrästä, iästä ja sukupuolesta, tarkastuskäyntien määrästä sekä suunnitelluista sosiaali- ja terveyspalveluiden jatkotoimenpiteistä ja järjestöjen palveluista. Asiakaslähtöinen toiminnan kehittäminen edellyttää, että kunnat keräävät myös omaishoitajilta palautetta hyvinvointi- ja terveystarkastuksista.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina, puh. 0295 163 405 etunimi.sukunimi@stm.fi