Ulkoapäin tuleva laillisuusvalvonta ei korvaa omavalvontaa
Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (niin sanotun valvontalain) muutostarpeen arviointi, jossa erityisen harkinnan kohteena on lain omavalvontaa koskeva luku.
Mitä lisäarvoa omavalvonta ja sen sääntely on oikeastaan palvelujärjestelmälle tuottanut? Kysymyksen voisi esittää myös näin: miten asiakkaan ja potilaan asema on omavalvonnan ansiosta parantunut?
Omavalvonta on aina ollut ja on jatkossakin jokaista organisaatiota ja ammattilaista velvoittava malli sille, miten huolehdimme itse oman toimintamme lainmukaisuudesta ja laadusta.
Vain omavalvonnan suorituskyky ja tehtäväala vaihtelevat, ja juuri näitä olemme pyrkineet lailla vahvistamaan. Tehtävän organisoinnin olemme halunneet antaa alueiden oman harkintavallan piiriin aivan samoin kuin muunkin strategisen johtamisen.
Parhaimmillaan alueilla luotu omavalvonta kykenee varmistamaan palveluihin juuri sitä sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, jota sote-uudistuksella tavoiteltiin. Se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, ja omavalvonnan ammattilaiset ovat siksi kullanarvoisia.
Lisäksi Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tekee erinomaista työtä omavalvonnan toteuttamista tukevien ohjeiden ja työkalujen kanssa, jotta tämä työ voi jatkua. Omavalvontaan on oltava kykyä ja halua.
Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri, Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja Onnettomuustutkintakeskus ovat viimeaikaisten tapausten yhteydessä käsitelleet omavalvonnan toimeenpanoa palvelujärjestelmässä ja ilmaisseet tarpeen omavalvonnan ja sen ohjauksen vahvistamiseen.
Haluamme, että laillisuusvalvonta painottuu jatkossa voimakkaasti omavalvonnan tosiasiallisen toteutumisen valvontaan. Kovalle, suoraan puuttuvalle ja korjaavalle laillisuusvalvonnalle on edelleen paikkansa, mutta mikään ulkoa tuleva valvonta ei riitä eikä täytä tarkoitustaan ilman rakenteita, joiden avulla organisaatiot kykenevät itse havaitsemaan, estämään ja korjaamaan epäkohdat.
Juuri omavalvonnan toimivuuden arvioinnilla ja valvonnalla voi olla vaikuttavuutta, jota ei muutoin saavuteta. Sillä puututaan rakenteellisiin juurisyihin, ei pelkästään oireisiin.
Omavalvonnalla ja sen ohjauksella sekä laillisuusvalvonnalla voimme tehostaa ja varmistaa palveluiden parantamiseen tähtäävien päätösten ja kehitystyön vaikutusta. Vähentää inhimillistä kärsimystä ja sen kustannuksia. Luoda taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä palveluita sekä varmistaa henkilöstölle turvaverkon ja ammattietiikan, joka on aiemminkin ollut palveluidemme menestystekijä.
Jaska Siikavirta
Kirjoittaja on asiakkaat ja henkilöstö -yksikön johtaja sosiaali- ja terveysministeriössä
Lue myös: