Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ on tärkeä osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan myönnettävistä valtionavustuksista (ns. STEA-avustuksista) on käyty viime vuosina vilkasta julkista keskustelua. Keskustelu on ymmärrettävää, sillä järjestöt tekevät eri puolilla Suomea työtä, joka on monille ihmisille merkityksellistä arjen hyvinvoinnin ja osallisuuden kannalta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat esimerkiksi vertaistukea, kohtaamispaikkoja, neuvontaa, koulutusta sekä mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan. Monille ihmisille järjestöjen toiminta on tärkeä tuki arjessa ja joskus myös ensimmäinen paikka, josta apua haetaan. Järjestöt toimivat usein myös haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukena ja tuovat heidän kokemuksiaan ja tarpeitaan esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Järjestöjen työ täydentää julkisia palveluja, mutta ei korvaa niitä. Moni järjestö tekee myös ennaltaehkäisevää työtä, joka tukee ihmisten arjessa pärjäämistä ja vahvistaa paikallisyhteisöjä. Tällainen toiminta voi parhaimmillaan vähentää raskaampien palvelujen tarvetta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa tuetaan valtionavustuksilla. Avustuspäätökset tekee sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA valmistelee avustusehdotukset sekä vastaa avustusten käytön seurannasta ja valvonnasta. 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Niiden myöntämistä ohjaavat muun muassa valtionavustuslaki sekä laki sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta. Avustuksia myönnetään järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä. 

Vuonna 2026 järjestöille myönnettiin STEA-avustuksia noin 274 miljoonaa euroa. Määrä on noin 30 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna ja noin 110 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2024. 

Ennen vuotta 2024 avustukset rahoitettiin Veikkauksen ja sitä ennen Raha-automaattiyhdistyksen rahapelitoiminnan tuotoista. Vuodesta 2024 lähtien rahoitus on tullut valtion yleiskatteellisista budjettivaroista. 

Vuonna 2026 eniten avustuksia myönnettiin perhe- ja nuorisotyön järjestöille (53 miljoonaa euroa), sairaus- ja potilasjärjestöille (42 miljoonaa euroa) sekä mielenterveysjärjestöille (35 miljoonaa euroa). 

Tarkemmat tiedot haetuista ja myönnetyistä avustuksista löytyvät sivuilta stea.fi ja avustukset.stea.fi. 

Noin viidesosa STEA-avustuksista myönnetään yleisavustuksina järjestöjen perustoimintaan. Näillä tuetaan esimerkiksi toiminnan organisointia, vapaaehtoistoiminnan koordinointia sekä avustusten asianmukaista hallinnointia. 

Valtaosa avustuksista, noin 80 prosenttia, kohdistuu kuitenkin suoraan toimintaan. Näillä rahoitetaan esimerkiksi kohtaamispaikkoja, vertaistukiryhmiä sekä yksilöille tarjottavaa tukea, neuvontaa ja koulutusta. 

STEA-avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksellisuutta seurataan systemaattisesti. Järjestöt raportoivat toiminnastaan vuosittain, ja STEA seuraa toiminnan tuloksia sekä tekee tuloksellisuustarkastuksia. 

Avustusten käyttöä valvotaan myös laillisuustarkastuksilla. Valvonnalla varmistetaan, että avustuksia käytetään siihen tarkoitukseen, johon ne on myönnetty, ja että toiminnassa noudatetaan avustusehtoja sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Arviointi- ja valvontatieto on tärkeä osa myös tulevaa avustusharkintaa.  

Valtiontalouden tasapainottaminen edellyttää tarkastelua useissa eri menoissa, myös järjestöille myönnettävissä valtionavustuksissa. Kun avustusmäärärahat pienenevät, korostuvat avustusten myöntämisessä entistä enemmän toiminnan tuloksellisuus, vaikuttavuus ja asianmukainen varojen käyttö. 

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa on kuitenkin merkittävä osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. 

Annakaisa Iivari
Kirjoittaja on Yhteisöt ja toimintakyky -osaston osastopäällikkö sosiaali- ja terveysministeriössä.