Tulenjohtajat toimivat näköalapaikalla

Kainuun prikaatissa osa varusmiestulenjohtajista koulutetaan myös ilmatulenjohdon tehtäviin. Northern Forest 21 -harjoituksessa ilmatulenjohtajan avustajana toimi upseerikokelas Eetu-Justus Kontola, 20, Alavudelta. Yhdessä ryhmänsä kanssa hän tuotti maalitietoja ilmatulenjohtajalle sekä lamautti vastustajan tärkeitä kohteita.

Ilmatulenjohtajaa kutsutaan JTAC:ksi (Joint Terminal Attack Controller) eli yhteisen tulenkäytön johtajaksi.  JTAC:n toimintaa tukee varusmiehistä koostuva yhteisen tulenkäytön ryhmä eli JFST (Joint Fire Support Team), johon myös Kontola kuului. Tulenjohtoryhmään lukeutuu johtajan lisäksi aliupseerikoulutuksen saanut tulenjohtoaliupseeri, viestimies ja tulenjohtomiehiä. 

Ilmatulenjohtaja tarvitsee tietoa uhkista maassa ja ilmassa. Prosessin kulku on seuraavanlainen: Ensin tuettavan joukon johtaja antaa käskyn kohteen tuhoamisesta. Tämän jälkeen JFST-tiimi etsii kohteen tarkan sijainnin eli tuottaa maalitietoa ilmatulenjohtajalle, joka laatii tulikomennon. Komento välitetään tykistön tuliasemille ja hävittäjien lentäjille, jotka aloittavat uhkien tuhoamisen. Yhteyttä pidetään läpi tilanteen: kohdehan voi aina siirtyä. Tulenjohto tarkkailee maaliin saatua vaikutusta.

Upseerikokelas Kontolan koordinaatit menivät oikein. Hän ammutti harjoituksessa eri asejärjestelmiä. 

– Kaikki menivät ihan naulan kantaan. Paikansimme maaleja, ja tietojen perusteella valmistelimme tulikomennot, jotka lähetimme tuliyksiköihin, hän kertoo. 

Kyseisellä harjoituskerralla tulenjohtaja antoi tulikomentoja kolmelle tuliyksikölle: Kainuun prikaatin raskaalle patteristolle, jossa oli 152- ja 155-millisiä tykkejä sekä kahdelle kranaatinheitinkomppanialle. Raskaan patteriston tuliyksiköt sijaitsevat noin 16 ja kranaatinheitinkomppaniat noin 5 kilometrin päässä maalista. Tulenjohtajien etäisyys maaliin vaihtelee alle kilometristä noin 2,5 kilometriin.  

Tulenjohtaja on taistelukenttien kapellimestari

Kesäkuun alussa kotiutuva Kontola suoritti palveluksensa Kainuun prikaatissa. Reserviupseerikurssin hän kävi Reserviupseerikoulun Kärkikomppaniassa Haminassa, jossa hän sai jääkäri- ja tulenjohtokoulutusta. Koulutusta tulenjohtotehtäviin saa myös RUK:n tiedustelukomppaniassa.

– Aliupseerikurssin ensimmäisestä vaiheesta lähtien olen saanut koulutusta tähän hommaan. Syksyllä oli ensimmäinen harjoitus Vuosangassa, hän muistelee.

Tulenjohtajan pitää osata laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Teknistä taitoa ja nopeaa reagointikykyä tarvitaan. Tulenjohtajat käyttävät erilaisia laitteita, ja heidän pitää tietää, miten eri asejärjestelmät ja tuliyksiköt toimivat. 

– Tulenjohtaja on kuin taistelukenttien kapellimestari! Tulenjohtaja määrittää, mihin laitetaan kranaatit tulemaan, Kontola kuvaa. Tehtävä vaatii hänen mukaansa matemaattista osaamista sekä kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, reagoida ja tehdä oikeita ratkaisuja nopeasti. 

Matematiikkaa ja englantia, mutta ei rakettitiedettä

– Olen johtanut lähes kaikkia Maavoimien tuliyksikköjä. Olen ammuttanut kevyttä ja raskasta raketinheitintä, raskasta patteristoa sekä kevyitä ja raskaita kranaatinheittimiä, Kontola kertoo. 

Hyvä laskupää on eduksi tulenjohtotehtävissä. 

– Kaikissa tuliyksiköissä tuli käyttäytyy eri tavalla, joten pitää laskea muun muassa eri lentoratoja, Kontola toteaa. 

Ilmatulenjohtaja ja varusmiesten JFST-tiimin johtaja Kainuun prikaatista kertoo, että tulenjohtotehtävissä tarvitaan myös englannin taitoa. 

– JFST-varusmiesten pitää osata valmistella tulikomentoja ja oppia erikoissanastoa englanniksi. Kaikilla länsimailla on yhtenäinen sanasto, ja se on ikään kuin STOP-merkki liikenteessä – kaikki ymmärtävät sen merkityksen.

– Mutta ei tämä mitään rakettitiedettä ole. Lukion englannilla pärjää kyllä! Kontola kannustaa. 

Miten tulenjohtotehtäviin pääsee varusmieheksi?

– Alokaskaudella kysyttiin halukkuutta eri tehtäviin. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa: joko kranaatinheittimen johtajaksi tai tulenjohtajaksi. Valitsin tulenjohtajan tehtävät, koska olin kuullut kavereilta hyviä kokemuksia. Ja onhan tämä parasta hommaa, mitä voi tehdä armeijan vaatteet päällä! Kontola kertoo. 

Kouluttajien osaaminen saa häneltä kiitosta. 

– Kouluttajat ovat ihan huippuammattilaisia: kaikki tehdään viimeisen päälle, ja he osaavat vaatia tarpeeksi. Ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa kouluttaja ei olisi tiennyt, mitä tehdä. Tulenjohtotehtävissä vuosi vierähtää nopeasti!

Kontola vietti Northern Forest 21 -harjoituksessa kaksi viikkoa. Haastatteluhetkellä hänellä oli palvelusta jäljellä enää yhdeksän aamua, ja hymy oli herkässä. Kotiutumisen jälkeen alkavat kesätyöt, ja hän on hakenut Seinäjoelle ammattikorkeakouluun opiskelemaan rakennustekniikkaa. 

Northern Forest 21 -harjoitus järjestettiin Rovajärvellä, Sodankylässä ja Kittilän alueella 17.5.–3.6.2021. Kyseessä oli Maavoimien suurin harjoitus tänä vuonna. Lue lisää harjoituksesta täältä!