FI SV

Sosiaali- ja terveysministeriötä koskevia kehysriihipäätöksiä
Hallituksen kehysriihestä toimenpiteitä eriarvoisuuden vähentämiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö 11.4.2018 20.41
Tiedote 51/2018
Hallituksen kehysriihestä toimenpiteitä eriarvoisuuden vähentämiseksi

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ovat tyytyväisiä hallituksen kehysriihen linjauksiin, jotka koskevat sosiaali- ja terveysministeriötä.

Ministerien mukaan monta hyvää asiaa saatiin vietyä eteenpäin, kuten takuueläkkeeseen tuleva korotus, monikko- ja adoptioperheiden asemaan tehtävät parannukset ja kansallisen lääkekehityskeskuksen perustaminen.

Takuueläkkeitä korotetaan

Takuueläkkeisiin tehdään tasokorotus, jonka vaikutus on noin 9 e/kk. Samalla takuueläkkeen kanssa korotetaan eläketuki, nuorten kuntoutusraha ja ammatillisen kuntoutuksen vähimmäismääräinen päiväraha, joista on vähennetty näiden kaikkien vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen ja toimeentulotukeen. Takuueläkkeen saajien joukossa on myös nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä.

Vähimmäispäivärahoja korotetaan

Eriarvoisuuden vähentämiseksi ja ensisijaisen etuuden painottamiseksi hallitus korottaa vähimmäismääräisiä päivärahoja (sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha ja erityishoitoraha) työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 3,22 euron korotusta/ päivä eli 80, 5 e/kk vähimmäisiin päivärahoihin.

Monikko- ja adoptioperheiden asemaa parannetaan

Adoptioperheiden adoptiotuen tarkistamiseen osoitetaan 0,3 miljoonan euron määrärahalisäys. Adoptiovanhemman vanhempainrahakausi pidennetään 233 arkipäivään. Vanhempainrahaoikeus myönnetään kaikille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen oman perheensä ulkopuolelta.

Monikkoperheiden isille myönnetään isyysraha pidennettynä. Pidennyspäivien määrä riippuisi samalla kertaa syntyneiden tai adoptoitujen lasten lukumäärästä niin, että pidennys olisi aina yhtä useammasta lapsesta 18 arkipäivää. Enintään isyysrahapäiviä olisi 105, joka on vastaa äitiysrahapäivien määrää. Lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin.

Ehdotukset lisäävät myös työtulovakuutuksen kustannuksia ja muutos valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Aktiivimallin mukaiset edellytykset on helpompi täyttää

Hallitus parantaa työttömien mahdollisuuksia täyttää niin kutsutun aktiivimallin mukaiset edellytykset. Aktiivisuutena otetaan huomioon työnantajan ns. kikysopimuksen mukainen irtisanotuille tarjottava koulutus ja valmennus. Myös ammattiliittojen ja -järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kuntien ja muiden vastaavien toimijoiden yksin tai yhdessä järjestämää työllistymistä tukeva toiminta katsotaan aktiivisuudeksi. Tässä edellytetään, että toimintaa rahoitetaan julkisista varoista tai TE-toimisto on todennut toiminnan työllisyyttä tukevaksi.

Osatyökykyisten tilannetta työmarkkinoilla selvitetään huhtikuussa alkavassa selvityksessä. Tavoitteena on kartoittaa siirtymiä työkyvyttömyysetuuksille ja sieltä pois sekä palveluita, joiden avulla edistetään työelämässä pysymistä tai työllistymistä. Selvitys on osa Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta.

Yrittäjän perheenjäsen 

Hallitus edistää yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista muuttamalla työttömyyskassan jäsenyyttä koskevia säännöksiä niin, että itsensä virheellisesti palkansaajakassassa vakuuttanut työttömyysturvalain mukainen yrittäjän perheenjäsen voi takautuvasti siirtää jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan.

Mielenterveysohjelmalla haetaan toimintamalleja mielenterveyden edistämiseen

Hallitus laatii mielenterveysohjelman, jossa haetaan toimintamalleja positiivisen mielenterveyden edistämiselle, mielenterveyttä vahvistavan ja ongelmia ehkäisevän työn toteuttamiseksi, asiakkaan aseman vahvistamiseksi ja toimivien palvelujen varmistamiseksi.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) jakamat avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kasvavat 25,8 miljoonalla eurolla 396,8 miljoonaan euroon kehyskauden loppuun mennessä. Kasvu johtuu tarkentuneesta rahapelitoiminnan tuottoennusteesta ja ns. jakamattoman varauksen purusta.

Maakunta- ja sote-uudistus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille vuoden 2020 alussa. Valinnanvapauspilottien alkamisvaihetta rahoitetaan 200 milj. eurolla aiemmin päätetyn 100 milj. euron sijaan. Hallitus päättää toukokuussa uudistuksen ensimmäisen vaiheen toteutuksesta pilottihakemusten ja niitä tarkentavien neuvottelujen perusteella. Myös digimuutosohjelman rahoitusta lisättiin.

Myös lääkärihelikopteritoiminta ja sen rahoitus siirtyvät maakuntien vastuulle vuodesta 2020 alkaen. Lääkärihelikopteritoiminta laajenee kahdella tukikohdalla, jonka jälkeen palvelun kattavuus on noin 85 % väestöstä.

Julkisen talouden suunnitelmassa on otettu huomioon tässä vaiheessa linjatut rahoitusvastuiden siirrot maakuntien yleiskatteelliselle momentille vuodesta 2020 lukien.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon arviointitoimintaan 0,7 miljoonaa euroa. Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan turvaamiseksi ennen siirtoa maakuntien yhteyteen osoitetaan 0,25 miljoonan euron määrärahalisäys vuodelle 2019.

Lue lisää: Hallitus turvaa maakuntien rahoituksen riittävyyden ja uudistuksen sujuvan alun 

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto Kelaan

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on tarkoitus siirtää vuodesta 2020 alkaen Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) toimisi valtakunnallisena palvelujen tuottajana ja samalla sen toiminta laajenisi kattamaan myös ammattikorkeakouluopiskelijat. YTHS:n toiminnan laajentumisesta aiheutuviin kertakustannuksiin osoitetaan 3 miljoonaa euroa vuodelle 2019.

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannukset olisivat vuoden 2020 tasossa n. 84 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi 64,7 miljoonaa euroa. Loppuosa kustannuksista katettaisiin opiskelijoilta perittävällä veronluonteisella terveydenhoitomaksulla. Opiskeluterveydenhuoltoon osoitettavaa rahoitusta on tarkoitus korottaa vuosittain soveltuvan indeksin kehityksen mukaisesti.

Lue lisää: Opiskeluterveydenhuolto

Suomeen perustetaan kansallinen lääkekehityskeskus

Hallitus on päättänyt rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista 11 miljoonalla eurolla. Suomessa tehdään korkeatasoista terveysalan perus- ja kliinistä tutkimusta, jota halutaan edelleen vahvistaa.

Tämän tutkimuksen tasoon ja määrään nähden suomalaisesta tutkimusympäristöstä syntyy kansainvälisesti vertaillen suhteellisen harvoin elinkelpoisia lääkekehityshankkeita. Lääkekehityksen alkuvaihe vaatii erityisosaamista, jotta uutta vaikutuskohtaa koskevasta havainnosta päästäisiin lääkeaihioon.

Useissa maissa tämän vaiheen helpottamiseksi on perustettu lääkekehityskeskuksia. Niistä saadut kokemukset ovat osoittautuneet hyviksi, ja niiden avulla on saatu sekä vietyä akateemiseen tutkimukseen perustuvia lääkekehitysprojekteja lääkekehityskaaren kliiniseen vaiheeseen että syntynyt uusia kasvuyrityksiä. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustaminen edistää ja tukee myös terveysalan kasvustrategian tavoitteita.

Lääkkeiden vuosiomavastuu pienenee

Hallitus kohdentaa lääkkeiden vuosiomavastuurajan alentamiseen 5milj. euroa. Muutos neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kanssa.

Hallituksen tiedote 11.4.2018: Hallitus vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Lisätietoja

sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Niina Perälä, p. 046 923 4296
perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Riikka Pirkkalainen, p. 040 539 50 90
perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Hanna-Maija Kause, p. 0295 163 109
talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214
osastopäällikkö Outi Antila, p. 0295 163 164
osastopäällikkö Markku Tervahauta, p. 0295 163167
osastopäällikkö Kirsi Varhila p. 0259 163 338

(Soittopyyntöjä voi laittaa myös tekstiviestillä.)