Uusi koronavirus lisätään yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon – tavoitteena estää taudin leviäminen
Uuden koronavirustyypin aiheuttama vaikea infektio kuuluu vastedes yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon. Tartuntataudeista annettu valtioneuvoston asetuksen muutos tulee voimaan 14. helmikuuta.
Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos taudin tarttuvuus on suuri, tauti on vaarallinen ja taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä (kuten karanteeni tai eristäminen).
Toistaiseksi uuden koronaviruksen aiheuttamaa infektiota on pidetty yleisvaaralliseksi perustellusti epäiltynä tartuntatautina. Jo tämän epäilyn perusteella tartuntatautilääkäri voi päättää taudille altistuneen, oireettoman ihmisen karanteenista ja sairastuneen ihmisen eristämisestä, samoin kuin tietyissä tehtävissä työskentelevien työstä poissaolosta. Luokittelu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi selkiyttää kuitenkin tilannetta.
Kiinassa tunnistettu uusi koronavirus voi muiden koronavirusten tapaan aiheuttaa lievän mutta myös vakavan taudin (COVID-19). Tällä hetkellä ei ole tietoa lievien tautimuotojen yleisyydestä, koska epidemian alussa on tyypillistä havaita ensin vakavimmat taudit. Uusi virus on rakenteeltaan ja tartuntatavoiltaan samankaltainen kuin aiemmin tunnetut, vakavia sairauksia aiheuttavat SARS- ja MERS -koronavirukset, jotka ovat jo yleisvaarallisten tartuntatautien luettelossa.
Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti Kiinan Wuhanista löytyneen uuden koronaviruksen kansainväliseksi kansanterveysuhaksi 30.1.2020. Tämän vuoksi kaikkien maiden on aktiivisesti seurattava uuden koronaviruksen aiheuttamia infektioita, tunnistettava tautitapaukset varhain, eristettävä tartunnan saaneet sekä jäljitettävä tartunnalle altistuneet jatkotartuntojen estämiseksi.
Karanteeni on tarkoitettu taudille altistuneelle oireettomalle – eristys sairastuneelle
Tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä oireettoman henkilön tai tavaran karanteenin, jos tämä on altistunut yleisvaaralliselle tartuntataudille. Karanteenin tavoitteena on estää tartuntataudin leviäminen väestöön rajoittamalla henkilön liikkumista. Henkilö on karanteenissa yleensä kotonaan. Lääkäri voi lopettaa karanteenin, kun hän on todennut, että henkilö ei ole sairastunut tautiin. Karanteeni kestää yleensä enintään pari viikkoa.
Henkilö voidaan tartuntatautilain mukaan eristää, jos hän on altistunut yleisvaaralliselle tartuntataudille ja hänellä on tartuntataudin oireita. Eristyksen tavoitteena on estää tartuntataudin leviäminen väestöön rajoittamalla henkilön liikkumista sekä hoitamalla tartuttava tauti mahdollisimman nopeasti. Potilas on eristyksissä sairaalassa, jossa häntä tutkitaan ja hoidetaan terveydenhuoltolain mukaisesti.
Lisätietoja:
Hallitusneuvos Liisa Katajamäki, p. 0295 163 329
Ylilääkäri Sari Ekholm, p. 0295 163 447