Uusi kansallinen toimintamalli selkeyttää hyvinvointialueiden ja yritysten innovaatioyhteistyötä
Hyvinvointialueiden ja yritysten innovaatioyhteistyöhön on laadittu uusi kansallinen toimintamalli ja mittaristo. Tavoitteena on luoda alueille ja kansallisesti yhtenäinen tapa tehdä vaikuttavaa yritysyhteistyötä.
Mallin tavoitteena on myös vahvistaa terveys- ja hyvinvointialan kasvua sekä lisätä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja investointeja Suomessa.
”Yhteinen toimintamalli auttaa hyvinvointialueita ja yrityksiä kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja nykyistä sujuvammin. Samalla se vahvistaa Suomen asemaa houkuttelevana terveys- ja hyvinvointialan innovaatioympäristönä”, toteaa terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelman ohjelmajohtaja Päivi Sillanaukee.
Selkeät toimintamallit yhteistyöhön
Toimintamallissa kuvataan muun muassa yhteistyössä tarvittavat rakenteet, prosessit ja osaamistarpeet. Malli tukee hyvinvointialueiden ja yritysten välistä vuoropuhelua, lisää markkinatuntemusta sekä auttaa tunnistamaan tarpeita, kehittämään uusia ratkaisuja ja testaamaan niitä käytännössä. Se ei korvaa hyvinvointialueiden omia toimintamalleja ja käytänteitä, vaan toimii toiminnan kehittämisen tukena.
Malli etenee kuudessa vaiheessa:
- tunnistetaan tarve
- kartoitetaan ja kehitetään uusia ratkaisuja yhdessä
- sovitaan etenemisestä ja yhteistyön muodosta
- kehitetään ja testataan ratkaisu aidossa käyttöympäristössä
- arvioidaan vaikutukset ja opit
- päätetään käyttöönotosta tai laajentamisesta
Onnistuneen kokeilun jälkeen uusi palvelu, teknologia tai toimintatapa voidaan ottaa käyttöön myös laajemmin.
Tavoitteena on, että yhteistyössä syntyy toimivia ratkaisuja, joita voidaan ottaa käyttöön myös muilla alueilla nykyistä nopeammin. Samalla yritykset saavat selkeämmän kuvan siitä, millaisia mahdollisuuksia yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa tarjoaa.
Mittaristo yhteistyön arviointiin
Toimintamallin rinnalle on laadittu mittaristo, jonka avulla hyvinvointialueet voivat seurata yritysyhteistyön laatua ja vaikutuksia vertailukelpoisella tavalla.
Mittaristossa seurataan erityisesti kolmea asiaa: onko innovaatioyhteistyöllä selkeä vastuutaho, kuinka moni yhteistyöhanke etenee kokeilusta käyttöön sekä kuinka sujuvaksi hyvinvointialueet ja yritykset kokevat yhteistyön.
Käyttöönotosta vastaavat yhdessä hyvinvointialueet, yhteistyöalueet sekä STM ja terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma. Yhteistyöalueet kokoavat alueiden yhteisiä tarpeita ja jakavat toimivia käytäntöjä. STM ja kasvuohjelma koordinoivat työtä ja kehittävät yhteisiä mittareita yhteistyön seurantaan.
Taustalla terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma
Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma on koordinoinut hyvinvointialueiden ja yritysten innovaatioyhteistyön kehittämistä vuodesta 2024. Toimintamallin ja mittariston valmistelu käynnistyi vuonna 2025.
Työ on tehty yhdessä hyvinvointialueiden, tutkimuslaitosten, yritysten ja terveysalan innovaatiotoimija Verticalin kanssa.
Suomi haluaa vahvistaa asemaansa terveysalan innovaatioympäristönä
Selkeämpi yhteistyö auttaa ottamaan uusia palveluja ja teknologioita nopeammin käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa. Samalla Suomi pyrkii houkuttelemaan lisää terveysalan investointeja ja kehitystyötä.
"Kasvun vauhdittamiseksi on tärkeää, että hyvinvointialueet, yritykset ja sijoittajat pitävät Suomea houkuttelevana terveysalan kehitys- ja liiketoimintaympäristönä. Uusi toimintamalli selkeyttää yhteistyötä, nopeuttaa uusien ratkaisujen käyttöönottoa ja vahvistaa alueiden vetovoimaa”, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Tomi Laitinen.
Tilaisuus innovaatioyhteistyöstä 3.6.2026
Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma järjestää 3.6.2026 klo 13.30–16.30 Helsingissä tilaisuuden hyvinvointialueiden ja yritysten innovaatioyhteistyöstä. Tapahtuma pidetään Epicenterin Aleksanterisalissa.
Tilaisuudessa keskustellaan innovaatioyhteistyön mahdollisuuksista ja verkostoidutaan alan toimijoiden kanssa.
Lisätietoja
erityisasiantuntija Tomi Laitinen, p. 0295 163 561, [email protected]