Valtioneuvoston asetus STM/2025/28

Asetukseen ehdotetaan tehtäväksi kaksi muutosta.

Ensinnä YK:n huumausainetoimikunnan 19.3.2024 tekemän päätöksen mukaisesti kaksi aiemmin kansallisesti huumausaineeksi luokiteltua ainetta dipentyloni ja 2-fluoridesklooriketamiini luokiteltaisiin uudelleen ja siirrettäisiin huumausaineasetuksen liitteestä IV liitteeseen II.

Toiseksi kiellettäisiin kansallisen haittojen arvioinnin perusteella huumausaineina neljä ainetta fluetonitatseeni, fluetonitatsepyyni, isobutonitatseeni ja isotonitatsepyyni. Aineista fluetonitatseeni on Suomessa ollut valvonnan piirissä kuluttajamarkkinoilta kiellettynä psykoaktiivisena aineena ja sen poistamista asetuksesta 1130/2014 esitetään samassa esittelyssä. Muut aineet eivät ole kansallisessa valvonnassa. Aineet on ilmoitettu EU:n huumeviraston (EUDA) varhaisen varoituksen järjestelmään.

Kiellettäväksi esitettävät aineet ovat synteettisiä opioideja, jotka kuuluvat ns. nitatseenien ryhmään. Aineilla on merkittävä väärinkäyttö- ja riippuvuuden aiheuttamispotentiaali. Nitatseenien vaarallisuus perustuu niiden keskushermostovaikutukseen, joista vakavimpana annosriippuvainen hengitystä lamaava vaikutus. Osa näistä aineista voi vaikuttaa jo hyvin pieninä, jopa voimakasta fentanyyliä pienempinä annoksia. Tämä tekee näistä aineista erityisen vaarallisia, minkä lisäksi sopivan käyttöannoksen määrittely ja oikea annosteleminen on vaikeaa. Aineita myös markkinoidaan siten, ettei myytävän tuotteen sisällöstä tai puhtaudesta ole varmuutta tai siten, että niitä myydään aivan toisina tuotteina tai aineina. Tästä on seurauksena myös tahattomasti henkeä ja terveyttä uhkaavia tilanteita. Suomessakin nitatseeniyhdisteitä on löydetty lääketabletteja muistuttavina tuoteväärennöksinä ja vuoden 2025 alussa myös nestemäisenä aineena katukauppanimellä ”tippa”. Nyt kiellettäviksi esitetyistä aineista fluetonitatsepyyni on yhdistetty neljään kuolemaan.

Aineiden nimeämisessä ei ole yhtä kansainvälistä standardia ja merkitsemistavat vaihtelevat ja kehittyvät. Kansalliset asiantuntijat arvioivat tapauskohtaisesti jokaisen aineen suomenkielisen ja ruotsinkielisen merkitsemistavan esimerkiksi kansainvälisesti yleisimmäksi katsotun nimeämistavan mukaan. Tarvittaessa aineen nimeä saatetaan myös asetuksessa myöhemmin muuttaa, riippuen siitä mikä nimi tai merkitsemistapa vakiintuu käyttöön.

Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 25 päivänä huhtikuuta 2025.