Selvitys lapsilisän kehittämiseksi

STM182:00/2025 Kehittäminen

Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt ylijohtaja Liisa Siika-ahon (STM) sekä vs. pääjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman (Kela) selvityshenkilöiksi arvioimaan lapsilisäjärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja sekä tekemään ehdotuksia lapsilisän uudistamiseksi. Selvityshenkilöiden työn tueksi on asetettu asiantuntijaryhmä.

Hankenumero STM182:00/2025

Asianumerot VN/32646/2025

Asettaja sosiaali- ja terveysministeriö

Toimikausi/aikataulu 17.11.2025 – 30.4.2026

Asettamispäivä 12.11.2025

lapsilisät

Yhteyshenkilö
Annika Juurikko, Hallitussihteeri
puh. +358 295 163 242
[email protected]

Hankkeen vaiheet

Tavoitteet ja tuotokset

Utredarnas uppdrag går ut på att bedöma olika alternativ för att utveckla barnbidragssystemet och lägga fram förslag om hur barnbidraget ska revideras. Expertgruppen har till uppgift att stödja utredarnas arbete.

Utredningen om utveckling av barnbidraget blir klar våren 2026.

Lähtökohdat

Kaikista lapsista maksettava veroton lapsilisä on keskeinen osa lapsiperheiden sosiaaliturvaa. Lapsilisien kustannukset olivat vuonna 2024 noin 1,4 miljardia euroa.

Lapsilisää on maksettu kaikille lapsiperheille tuloista ja varallisuudesta riippumatta vuodesta 1948 lähtien. Lapsilisän tavoitteena on alusta alkaen ollut tasata lapsista aiheutuneita kustannuksia lapsi-perheiden ja muiden kotitalouksien välillä.

Lapsilisäjärjestelmää on kehitetty vuosien saatossa. Vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa selkeytettiin lapsiperheiden taloudellisia tukijärjestelmiä ja kohdennettiin tukea aiempaa paremmin perheille, joilla tuen tarve oli suurin. Uudistuksessa muun muassa säädettiin lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta, joka korvasi kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennyksen. Lisäksi lapsilisä ulotettiin jatkumaan siihen asti, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta.

Lapsilisäjärjestelmää ei ole perhetukiuudistuksen jälkeen uudistettu laajemmin. Lapsilisän kehittämis-tarpeita on kuitenkin selvitetty useissa eri tutkimuksissa ja työryhmissä. Kehittämistarpeita on tunnistettu erityisesti liittyen perhemuotojen monimuotoistumiseen ja lasten keskinäiseen yhdenvertaisuuteen. Vanhempien erot ja lasten asuminen kahdessa eri kodissa ovat yleistyneet, toisaalta myös itsellinen vanhemmuus. Sosiaaliturvalainsäädäntö on jäänyt jälkeen siviilioikeudellisesta lainsäädännöstä, jossa erilaiset perhesuhteet ja lapsen asumisjärjestelyt tunnistetaan kattavammin. Vanhempien elatus- ja huoltovastuut myös huomioidaan etuus- ja tukijärjestelmässä epäjohdonmukaisesti, mikä aiheuttaa monimutkaisuutta ja lapsilisän kohdentumista epätarkoituksenmukaisesti.

Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea ehdotti vuonna 2023 julkaistussa välimietinnössään lapsilisän selvittämistä. Kirjauksessa kiinnitettiin huomioita perheiden monimuotoistumiseen ja ehdotettiin selvitettäväksi lapsilisän jakamista kahdelle vanhemmalle. Lisäksi komitea ehdotti muun muassa lapsilisän erilaisten korotusosien sekä lapsilisän ikärajan selvittämistä pienituloisten lapsiperheiden tilanteet ja tuen tarve huomioiden.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus vahvistaa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä. Hallitus korotti vuoden 2024 alusta yksinhuoltajakorotuksen sekä neljännestä ja sitä useammasta lapsesta maksettavan lapsilisän määriä. Lisäksi säädettiin uudesta alle kolmevuotiaasta lapsesta maksettavasta lapsilisän korotusosasta.

Lapsiperheiden sosiaaliturva kytkeytyy myös syntyvyydestä käytyyn keskusteluun. On muun muassa esitetty, että syntyvyyden vahvistamiseksi ensimmäisestä lapsesta maksettaisiin korkeinta lapsilisää. Lapsitoiveiden tukemista ja syntyvyyden kohentamista pohtinut väestöpoliittinen työryhmä ehdotti puolestaan vuonna 2025 julkaistussa muistiossaan selvitettäväksi mahdollisuutta luoda taloudellinen kannustin, jolla voitaisiin aikaistaa lasten saamista. Työryhmän ehdotuksiin sisältyi korotettu lapsilisä alle 30-vuotiaana lapsen saaville. Samalla työryhmä kuitenkin totesi, että näyttöä taloudellisten kannustinten vaikutuksista syntyvyyteen on vähän.

Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa

Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.

Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet

Selvitys lapsilisän kehittämiseksi

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankkeen vaiheet

Esivalmistelu

Perusvalmistelu

Lausuntomenettely

Jatkovalmistelu

Valtioneuvoston päätöksenteko

Eduskuntakäsittely

Lain vahvistaminen

Keskeytetty

Valmistunut

Tavoitteet ja tuotokset

Lähtökohdat

Vaikutukset ja hyödyt

Tilannekuvaus

Asiakirjat

Henkilöt

Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa