Vanhuspalvelujen lakiluonnos: Henkilöstömitoitukseen laskettaisiin vain välittömään asiakastyöhön osallistuvat

Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa olisi jatkossa vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Asiasta säädettäisiin lailla, kun tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella.

Henkilöstömitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö. Välitöntä asiakastyötä on esimerkiksi asiakkaiden perustarpeisiin vastaaminen, hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät. Välitöntä asiakastyötä on myös asiakkaan asuinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen sekä liikkumisen, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden tukeminen.

Toteutuneella henkilöstömitoituksella tarkoitettaisiin todellista, toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä kyseisenä ajankohtana olevien asiakkaiden määrään.

Mitoitukseen laskettaisiin mukaan tarkoin määritellyt henkilöstöryhmät. Työnantajan yleisenä velvollisuutena on huolehtia siitä, että työntekijöiden osaaminen vastaa työn vaatimuksia ja työntekijäryhmien työnjako vastaa asiakkaiden ja toiminnan tarpeita.

Tavoitteena on lisätä aikaa asiakkaan kanssa

Iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisissa palveluissa haasteena on ollut saada työaika riittämään välittömään asiakastyöhön asiakkaiden kanssa. Sen vuoksi välillinen tukipalvelutyö, kuten siivous, ruokahuolto, pyykkihuolto ja kiinteistöhuolto, on tarkoitus erottaa asiakastyötä tekevien työstä. Tukipalveluita ei enää laskettaisi osaksi sitovaa henkilöstömitoitusta, vaan niihin pitäisi varata riittävästi muuta henkilöstöä.

Tukipalveluja voitaisiin toteuttaa eri tavoin myös esimerkiksi ostopalveluina ja hyödyntämällä erilaisia teknologisia ratkaisuja.

Henkilöstömitoitukseen siirtymäaika, arviointiin yhtenäinen mittari

Henkilöstömitoitusta 0,7 työntekijää asiakasta kohti noudatettaisiin heti lain voimaantullessa 1.8.2020. Siirtymäaikana tuon mitoituksen voisi kuitenkin alittaa, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta. Mitoituksen pitäisi kuitenkin olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. 1.4.2023 alkaen henkilöstömitoitus ei enää saisi olla alle 0,7 työntekijää asiakasta kohti missään yksikössä.

Yksikköön sovellettaisiin korkeampaa mitoitusta kuin 0,7, jos asiakkaat tarvitsevat raskaampaa hoitoa. Palvelutarpeen selvittämistä ja arviointia varten otettaisiin käyttöön kansallisesti yhtenäinen seuranta- ja arviointimittaristo. Sopivimmaksi mittariksi on arvioitu Suomessa jo käytössä oleva RAI-järjestelmä (Resident Assessment Instrument).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraisi henkilöstömitoituksen toteutumista säännöllisesti Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksella.

Henkilöstömitoitus on osa laajempaa vanhuspalvelujen uudistamisen kokonaisuutta

Esitystä henkilöstömitoituksen toteuttamisesta vanhusten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja laitoshoidossa on valmisteltu syyskuun aikana sosiaali- ja terveysministeriössä sekä iäkkäiden palveluja uudistavan työryhmän erillisessä mitoitusjaostossa. Tämä luonnos hallituksen esitykseksi lähetetään lausunnolle lähipäivinä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden aikana. 

Sitovan henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin on ensimmäinen osa iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamisessa. Laajempaa uudistusta suunnitteleva työryhmä tekee ehdotuksensa muista muutoksista tämän vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoja

ministeri Kiurun erityisavustaja Laura Lindeberg, p. 0295 163 109
johtaja Taru Koivisto, p. 0295 163 323 (Henkilöstömitoitusta valmistelleen jaoston puheenjohtaja)
hallitusneuvos Jaana Huhta, p. 0295 163 407
neuvotteleva virkamies Satu Karppanen, p. 0295 163 549