Samapalkkaisuustoimenpiteiden kokonaisarviointi suosittaa samapalkkaisuusohjelman jatkamista ja tehostamista
Vaikka kolmikantaisia samapalkkaisuusohjelmia on toteutettu jo neljällä hallituskaudella, niiden tarve ei ole poistunut. Naisten ja miesten palkkaero on kaventunut hitaasti. Tiedot käyvät ilmi tänään julkaistusta samapalkkaisuustoimenpiteiden kokonaisarvioinnista.
Sukupuolten palkkaero on nyt 15,6 prosenttia ja se on Suomessa selkeästi suurempi kuin Euroopan unionin jäsenmaissa keskimäärin. Palkkatasa-arvon edistäminen on valtiovallalle perustuslaillinen velvollisuus.
Suomessa käytyä samapalkkaisuuskeskustelua leimaa turhautuminen palkkaerojen hitaaseen kaventumiseen, toteaa oikeustieteen kandidaatti Leila Kostiainen tekemässään samapalkkaisuusohjelman ja hallituksen samapalkkaisuustoimenpiteiden 2020-2023 kokonaisarvioinnissa.
Arvioitsijan mukaan kaikki työmarkkinaosapuolet näkevät tarpeen kaventaa sukupuolten palkkaeroa ja pitävät myös samapalkkaisuusohjelman jatkamista tarpeellisena. Sopimustoiminnan muutos tulee kuitenkin ottaa ohjelmassa huomioon.
Kokonaisarvioinnissa esitetään yhteensä 11 suositusta samapalkkaisuustoimenpiteiden tehostamiseksi. Kaksi suosituksista koskee rakenteellista muutosta tuleviin samapalkkaisuusohjelmiin ja yksi pitkän aikavälin vaikuttavuusanalyysin tekemistä.
Työ- ja virkaehtosopimusosapuolet toimijoiksi samapalkkaisuusohjelmaan
Sopimustoiminnan muutosten takia tulisi pyrkiä löytämään tapoja, joilla työ- ja virkaehtosopimusosapuolet voivat tulla mukaan samapalkkaisuusohjelmaan aktiivisiksi toimijoiksi.
”Kun samapalkkaisuusohjelmat käynnistettiin noin 16 vuotta sitten, ne luotiin tupo-ympäristöön.
Tulopoliittisissa ratkaisuissa oli mahdollisuus kohdistaa erityiskorotuksia kuten naispalkkaeriä ja matalapalkkaeriä naisvaltaisille ja matalapalkkaisille aloille. Nyt palkankorotukset määritellään liittokohtaisissa ja yrityskohtaisissa neuvotteluissa”, Kostiainen korostaa.
Tarvetta myös taloustieteelliselle vaikuttavuusanalyysille
Kokonaisarvioinnissa todetaan nyt olevan otollinen aika taloustieteellisen vaikuttavuusanalyysin tekemiselle siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet naisten ja miesten palkkaeron kaventumiseen. Tietoa on riittävästi sekä samapalkkaisuusohjelmista että niitä edeltävältä ajalta.
Samapalkkaisuusohjelman ja hallituksen samapalkkaisuustoimenpiteiden 2020-2023 kokonaisarviointi julkaistiin 2. helmikuuta.
Raportti sisältää arvioinnin hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen samapalkkaisuusohjelman 2020–2023 sekä pääministeri Sanna Marinin hallituksen omien samapalkkaisuushankkeiden toimenpiteiden vaikuttavuudesta sekä niiden perusteella tehdyt johtopäätökset ja suositukset jatkosta.
Lisätietoja
Outi Viitamaa-Tervonen, projektipäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 02951 63230, [email protected]
Leila Kostiainen, p. 040 080 5417, [email protected]