Etätyösuosituksen päättyminen ei tarkoita paluuta vanhaan

Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy lokakuun puolivälissä, jolloin rokotuskattavuuden arvellaan olevan lähellä valtioneuvoston asettamaa tavoitetta. Paluu työpaikoille voidaan aloittaa jo aiemmin, jos se on riskien arvioinnin ja alueellisen epidemiatilanteen perusteella mahdollista. Tämä mahdollistaa siirtymisen etä- ja läsnätyön yhdistämiseen terveysturvallisesti.

Vastuu terveysturvallisesta työnteosta siirtyy vahvemmin työpaikoille, kun laajaa valtakunnalliseen suositukseen perustuvaa etätyötä puretaan.  Koronavirukselta suojautuminen on edelleen tarpeen huomioida, kun työpaikoilla lisätään läsnätyötä.
 
Paitsi epidemian torjunnan, myös työelämän kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, ettei etätyöstä palata automaattisesti vanhaan kategoriseen lähityömaailmaan. Sen sijaan korona-ajan myönteiset kokemukset etätyöstä tulee ottaa kullakin työpaikalla parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Kaavamaisten sääntöjen sijaan tulisi pyrkiä joustaviin käytäntöihin, jotka sovitaan yhdessä työpaikkojen tarpeiden ja työntekijöiden toiveiden mukaan.
 
Maaliskuussa 2021 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista haluaisi jatkaa etätöitä myös koronapandemian jälkeen. Etätyö on näkynyt muun muassa myönteisenä autonomian ja vastuun kokemuksena ja vähäisimpinä sairauspoissaoloina. Työmatkojen vähentyminen säästää aikaa, rahaa ja ilmastoa, ja samalla työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu. Monipaikkainen ja etänä tehtävä työ voi myös laajentaa rekrytointialuetta ja tuoda helpotusta työvoiman saatavuusongelmiin.
 
Myönteisten kokemuksien ohella niin sanottu etätyöapatia on todellinen ilmiö ja siten lähityökin puolustaa edelleen paikkaansa. Moni haluaa rytmiä arkeensa ja todellisen työyhteisön, jota on vaikeaa rakentaa pelkillä etäyhteyksillä. Lähityöhön paluu voi helpottaa myös työntekijöiden perehdytystä, tiedonkulkua ja esimiestyötä.
 
Kun työelämässä siirrytään etä- ja lähityötä yhdistävän hybridityön aikakauteen, on tarpeen sekä hyödyntää korona-ajan kokemuksia, että kehittää uusia toimintatapoja, joilla vastataan haasteisiin. Uudessa työelämässä tulisi olla itsestäänselvyys, että sairastaessa jäädään kotiin, eikä tulla työpaikalle – kuten korona-aikana on toimittu. Työkykyongelmien ennaltaehkäisemiseksi olisi työnantajien perusteltua ottaa vastuuta työergonomiasta myös työntekijöiden etätyöpisteiden osalta. 
 
Emme välttämättä vielä tunnista kaikkia korona-aikana äkillisesti lisääntyneen etätyön mahdollisuuksia, hyötyjä, riskejä tai muutostarpeita. Selvitystyötä aiheesta tehdään parhaillaan muun muassa TYÖ2030-ohjelman puitteissa ja tietopohjan lisääntyessä on arvioitava myös lainsäädännön muutostarpeita. 
 
Korona-ajan työelämäkokemuksia tullaan selvittämään ja arvioimaan myös pelkkää etätyötä laajemmin. Meillä on edelleen lukemattomia työtehtäviä, joita ei voi tehdä lainkaan etänä ja joihin epidemiatilanne on vaikuttanut voimakkaasti. Etätyöhön myönteisesti liitettyjä ominaisuuksia, kuten luottamukseen perustuvaa työkulttuuria ja autonomiaa on mahdollista ja tarpeen kehittää myös lähityössä.

Hanna Sarkkinen
sosiaali- ja terveysministeri