Työikäisen väestön työelämään osallistumisen lisääminen 

Työ on voimavara yhteiskunnalle ja yksilöille. Korkea työllisyysaste on perusta hyvinvoivalle yhteiskunnalle ja hyvinvointivaltion rahoitukselle eri väestöryhmien osallistuessa työelämään. 

Väestön ikääntyessä, syntyvyyden jatkuessa matalana ja julkisen talouden velkaantuessa työllisyysastetta on lisättävä merkittävästi. Työurien pidentämiseksi nuorten ja opinnoista valmistuneiden siirtymisen työelämään on tapahduttava saumattomasti, työkyvyttömyys työurien keskivaiheilla ei saa synnyttää pitkiä työurakatkoksia eivätkä työurat saa päättyä ennenaikaisesti työkyvyttömyyteen (kuva 1). Kykyä, halua ja mahdollisuuksia tehdä turvallista ja terveellistä työtä on edistettävä. On tärkeää parantaa ja lisätä työikäisten osallistumista työmarkkinoille ja motivaatiota pysyä työmarkkinoilla. Tavoitteena on eheä työura.

Työllisyysaste ja työurien kokonaispituus ovat matalia mm. opiskelijoiden myöhäisen opintojen aloitusiän ja korkean valmistumisiän sekä työikäisten varhaisen työelämästä pois siirtymisen takia. Maahanmuuttajaväestön työllisyysaste on muuta väestöä matalampi. Suomessa myös jäädään aiemmin pois työelämästä kuin esimerkiksi Ruotsissa (kuva 2). 

Erityisesti osaamisen kehittämisen keinoin voidaan edistää korkeaa työelämään osallistumista ja kestävää työelämää. Etuuksien ehdoilla pyritään ehkäisemään osaamisen puutteesta syntyviä ongelmia, jolloin esimerkiksi nuorilla työttömyysetuuden saamisen ehtona on hakuvelvollisuus koulutukseen. Työttömyysetuuksilla voidaan lisäksi tukea koulutukseen osallistumista silloin, jos tämän katsotaan olevan tarkoituksenmukainen keino parantaa työllistymisen mahdollisuuksia. Etuuksien ehdot ja soveltuva koulutus tukevat työelämäosallisuutta myös, jos aiempi ammatti tai työ ei ole mahdollinen terveydentilan takia. Tällöin ammatillinen kuntoutus on keino jatkaa työelämässä. 

Suomi eroaa muista EU-maista siinä, että etuuksien maksukaudet ovat verrattain pitkiä, palvelut ovat usein digitaalisia ja henkilökohtaisen palvelun saaminen ei useinkaan ole selvää. Palvelujen ja tuen tulisi ajoittua etuuksien saamisen alkuun, jolloin niiden vaikutus paranisi. Suomesta puuttuu tietoa palveluiden ja etuuksien yhteensovittamisesta. Tämän tiedon kerääminen on ensisijaisen tärkeää, jotta voidaan tietää mitä vaikutuksia palvelun saamisella on ollut esimerkiksi työkykyyn ja työllistymiseen. 

Kestävässä työelämässä työ on terveellistä ja turvallista työnteon muodosta riippumatta. Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet sekä haitat ovat ehkäistävissä vaarojen tunnistamisella ja riskien hallinnalla. Lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin vaikuttavat työelämän ja yhteiskunnan muutokset, esimerkiksi työn kasvanut intensiteetti, digitalisaatio, työn ja vapaa-ajan hämärtyminen, sosiaalisten verkostojen heikkeneminen ja kasvaneet odotukset. Työssä on tärkeää olla voimavaratekijöitä, sillä ne motivoivat työntekijää, edistävät työn sujumista, lieventävät työn vaatimusten haitallisia vaikutuksia ja lisäävät työhön liittyviä myönteisiä kokemuksia. Työn voimavaratekijät voivat liittyä esimerkiksi työtehtävään (mm. selkeät tavoitteet), työyhteisön toimivuuteen (mm. arvostus ja kannustava palaute) tai organisaation toimintaan (mm. oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen).

Kuva 1. Eheät työurat

Suomi	2020
perusaste	63
keskiaste	63,8
korkea-aste	64,5

Ruotsi	2020
perusaste	64,8
keskiaste	65,3
korkea-aste	66,1

 

Taitettu pdf-tiedosto

• Työikäisen väestön työelämään osallistumisen lisääminen

Työryhmä

Kirsi Ahola (TTL), Susan Kuivalainen (Eläketurvakeskus), Merita Mesiäislehto (THL), Reetta Orsila, (STM), Riku Perhoniemi (Kela), Kati Takaluoma (STM) ja Kimmo Tarvainen (STM)

Lähteet ja kirjallisuutta

Karhunen, H. (2017) Nuoret eivät pärjää ilman oikeanlaista koulutusta, Tieto &Trendit 7.3.2017, Tilastokeskus. Nuoret eivät pärjää ilman oikeanlaista koulutusta | Tieto&trendit

Kausto, J., Vuorento M., Salminen, S., Hakanen, J., Sauni R., Mäkikangas, A. (2024) Työuupumukseen liittyviä käytäntöjä Selvitys Euroopan 10 eri maassa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:33 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-427-9

Keyriläinen M., Lappalainen K. Työkykyohjelma 2019–2023: Loppuraportti. 2023. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:21. Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus (2022) Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Jalovaara M., Valkonen T., Leinonen T., Kmak M., Samaletdin Y., Hanell T., Rotkirch A., Vaalavuo M., Kauppinen T., Linnosmaa I., Zechner M., Kuivalainen S. 2023. Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskunnan kestävyyden Demography-ohjelman kokoama tietopaketti 20.1.2023. Luettu 9.10.2024 https://demography.fi/wp-content/uploads/2023/04/Demography tietopaketti.pdf 

Normia-Ahlsten, L., Riisalo-Mäntynen, T., Karjalainen, J., Turkia, T., Sahrio, A., Salmi, S.-M., Pitkäranta, S. (2023) Työkyvyn ja työllistymisen tuki hyvinvointialueilla: suositukset toimintamallien käyttöönottoon https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-066-8

Riekhoff, A.-J. & Kuitto, K. (2022) Educational differences in extending working lives: Trends in effective exit ages in 16 European countries. Finnish Centre for Pensions, Studies 02/2022. Helsinki: Finnish Centre for Pensions. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-691-345-5 

Rotkirch, A. (2024) 20 ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi Selvitys syntyvyyden laskusta Valtioneuvoston julkaisuja 2024:46 Suomessa. Luettu 9.10.2024 http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-383-977-9 

Saikku, P., Joensuu, Männistö-Inkinen, V., Poutanen, J. (toim.) (2024) ”Täällä ei sanota, että ei kuulu meille”: Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimuksen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-408-023-1 

Sihvonen, S., Pehkonen, I., Haapakoski, M., Unkila, K., Nevala N. (2023) Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä. Työterveyslaitos. Luettu 25.11.2024 https://www.tt.fi/oppimateriaalit/tyohon-kytkeytyva-kuntoutus 

Sipilä, N., Appelqvist-Schmidlechner, K. (2024) IPS Sijoita ja valmenna -työhönvalmennus mielenterveyden häiriöön sairastuneiden työllistymisen tukena: arviointitutkimus toimintamallin käyttöönotosta, soveltuvuudesta ja koetusta vaikuttavuudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-408-240-2 

Sosiaali- ja terveysministeriö (2024) Työkyvyn tuen järjestäminen tulee huomioida strategiatyössä. https://stm.fi/-/tyokyvyn-tuen-jarjestaminen-hyvinvointialueilla-tulee-huomioida-strategiatyossa 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024) Iisisti töihin – opas osatyökykyisen henkilön työllistämiseen työtä muokkaamalla. Luettu 25.11.2024 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/ tyoelamaosallisuus/iisisti-toihin-opas

Työ- ja elinkeinoministeriö.2024. Työelämää kehitetään yhteistyössä. Luettu 28.10.2024 https://tem.fi/tyoelaman-kehittaminen Työkyky.2024. 

Työterveyslaitos. Luettu 28.10.2024 www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja tyokyky/tyokyky 

Työterveyslaitos. (2024) Mielenterveyden työkalupakki. Luettu 20.11.2024 https:// hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/tyokalut 

Työterveyslaitos (2024) Mieli ja työn muokkaus. - Luettu 25.11.2024 https://hyvatyo. ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/tyokalut/mieli-ja-tyon-muokkaus-materiaali

Työterveyslaitos (2024) Muokkaa työtä. Luettu 25.11.2024. https://ttt.fi.fi/oppimateriaalit/tyohon-kytkeytyva-kuntoutus/5-muokkaa-tyota 

Työterveyslaitos (2024) Työn muokkaus. Luettu 25.11.2024 https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu/ tyon-tuunaaminen 

Työvoimatutkimus. (2024) Tilastokeskus. Luettu 20.11.2024 https://stat.fi/tilasto/

Mattila, P. (toim.) (2024). Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-00-8362-5

VATT Datahuone (2024). Työllisyys ja tulot hyvinvointialueilla. VATT Datahuone 15.11.2024