Nuorten työelämään kiinnittymisen ja osallistumisen taustatekijöitä sekä osallistumiseen vaikuttavia keinoja

Työmarkkinoita muokkaavat erityisesti rakenteiden osalta kansainvälisten arvoketjujen merkityksen kasvu, tietotekniikan (muun muassa tekoäly ja robotit) kehitys ja demografian muutos.  

On tärkeää, että 18–29-vuotiaat siirtyvät mahdollisimman varhain työelämään, jotta työuria saadaan pidennettyä jo työuran alkuvaiheessa. Työmarkkinoille osallistuminen mahdollistaa myös itsenäisen elämän. VATT datahuoneen mukaan tyypillinen valmistumisikä eri oppilaitoksissa on noin 30 vuotta. Esimerkiksi vuonna 2024 11,4 prosenttia 20–24-vuotiaista nuorista ei ollut tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa, työssä ja asevelvollisuutta suorittamassa.

Työllistyminen vaatii halua ja kykyä oppia sekä kehittää omaa osaamistaan. Työnantajan on perehdytettävä työntekijät työhön, työolosuhteisiin ja työvälineisiin neuvomalla ja opastamalla. Työntekijältä edellytetään työmotivaatiota, henkisiä voimavaroja ja työkykyä lisäävää oman työuran hallintaa. Hyvällä työkyvyllä on merkitystä myös Suomen kokonaisturvallisuudelle, jota tukee yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti riittävä väestön fyysinen, henkinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakykyä. 

Nuorten työllistymistä lisääviä toimenpiteitä ovat muun muassa:

• työvoimapoliittiset toimenpiteet (esimerkiksi valmennus), 
• nuorten rajatuille kohderyhmille suunnatut toimenpiteet (esimerkiksi tuettu työllistyminen ml. IPS-malli), 
• koko palvelujärjestelmän kehittäminen nuorten näkökulmasta (mukaan lukien työllisyyden kuntakokeilut) 
• koulutuspoliittiset toimenpiteet (esimerkiksi korkeakoulujen opiskelijavalinta)

On tärkeää saada motivoitua nuoret kouluun ja opiskelemaan, sillä koulutustason nostaminen on keskeinen keino tuottavuuden lisäämisessä. Tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamisen yhteys on kuvattu kuvassa 1. Myönteisillä muutoksilla vahvistetaan myönteisiä kehityskulkuja.

Tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantaminen

Kuva 1. Tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamisen välinen yhteys (Ranki 2023)

Nuorten työllisyystilanteet ovat hyvin moniuloitteisia ja monitekijäisiä. Ongelmallisia tilanteita voidaan kuvata erilaisten toimijahahmojen avulla. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa hahmot kuvattiin seuraavasti: ideaalinsa kadottava ammattilainen, hauras ihmistyön ammattilainen, riskitietoinen reflektoija, autonominen itsensä kehittäjä, perinteisen työmoraalin ammattilainen, alisuoriutuva toimijahahmo, puhumaton mies ja normeihin kompastuja.  Tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua ja työelämän kehittämistä työelämän kielteisten kehityskulkujen ehkäisemiseksi, työkyvyn varmistamiseksi ja työelämään osallistumisen lisäämiseksi. 

Tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua ja työelämän kehittämistä työelämän kielteisten kehityskulkujen ehkäisemiseksi, työkyvyn varmistamiseksi ja työelämään osallistumisen lisäämiseksi. 

 

Taitettu pdf-tiedosto

• Nuorten työelämään kiinnittymisen ja osallistumisen taustatekijöitä sekä osallistumiseen vaikuttavia keinoja

Työryhmä

Kirsi Ahola (TTL), Susan Kuivalainen (Eläketurvakeskus), Merita Mesiäislehto (THL), Reetta Orsila, (STM), Riku Perhoniemi (Kela), Kati Takaluoma (STM) ja Kimmo Tarvainen (STM)

Lähteet ja kirjallisuutta

Karhunen, H. (2017) Nuoret eivät pärjää ilman oikeanlaista koulutusta, Tieto &Trendit 7.3.2017, Tilastokeskus Nuoret eivät pärjää ilman oikeanlaista koulutusta | Tieto&trendit

Kauhanen, A. (2023). Työn murros ja siihen sopeutuminen. Luento, Jyväskylän yliopisto.

Lautaniemi, E. 2019. Maahanmuuttajat suomalaisilla työpaikoilla – Millaista on hyvä monikulttuurinen henkilöstöpolitiikka? (Julkaisusarja 6/2019). SAK. https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/maahanmuuttajat-suomalaisilla-tyopaikoilla-milllaista-hyva-monikulttuurinen-henkilostopolitiikka

Lehmuskoski, K., Mattila-Holappa, P., Juvonen-Posti, Väänänen A. (2022) Mielenterveyden toimijahahmot: Laadullinen tutkimus nuorista työntekijöistä kuntasektorilla. Kuntoutus, 45(4), 6-19, https://doi.org/10.37451/kuntoutus.125397

Lyly-Yrjänäinen, M., Ranki S.-M., Ylikännö, M., Närhinen A., (2024) Työelämän kehittämisen askelia 2030-luvulle Teoksessa Haltia, P., Hanhike, T., Kyrkkö, K., Lyly-Yrjänäinen, M., Närhinen, A., Orsila, R., Ranki, Sinimaaria, Varje, P., Ylikännö, M. (2024) Työelämän tilannekuvia - Työhyvinvonnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia: Työ 2030 –ohjelma. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-191-8

Mattila, P. (toim.) (2024). Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8362-5

Mattila, S., Lindholm, M., Kivistö-Rahnasto, J. (2024) Työturvallisuuden megatrendit. Tapaturmavakuutuskeskuksen julkaisuja 1/2024. Tapaturvavakuutuskeskus https://api.tyotapaturmatieto.fi/file-store/0-566606-1274751

Mattila-Holappa, P. (2018). Mental health and labour market participation among young adults. Studies in social security and health 152. Kela, Helsinki. Mental health and labour market participation among young adults. 

Pehkonen, I., Savinainen M., Juvonen-Posti P., Tammelin M., Tanttu A., Sihvonen S., Paukkunen M., Henriksson M.  (2022) Kehitä toimivia käytäntöjä.  Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu 

Pesonen, S., Juvonen-Posti, P., Ristimäki, H.-L., Weiste, E., Koskela, I., Ruusuvuori, J., & Seppänen-Järvelä, R. (2021). Yhteistoimijuus työterveysneuvottelussa. Kuntoutus,44(3), 5–20. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.111698

Puotanen, J., Lehmuskoski, K., Joensuu M. (2025) Kirjallisuuskatsaus nuorten työllistymistä edistävistä toimenpiteistä. Työterveyslaitos (julkaisematon)

Pääkkö, M., Sääksilahti, M. (2024) Nuorten ajatuksia työelämästä: Raportti nuorten kuulemisesta työelämästrategian tueksi. Työterveyslaitos https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-191-8

Ranki, S. (2023) Help-katsaus: Työelämän muutosnäkymät, Työterveyslaitos. Luettu 20.11.2024 HELP-katsaus: Työelämän muutosnäkymät

Räisänen, H. (2024) Työllisyyden ja työttömyyden elinkaarilaskelmia sovelluksineen. TEM-analyysejä 120/2024. Työ- ja elinkeinoministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165513/Ty%c3%b6llisyyden%20ja%20ty%c3%b6tt%c3%b6myyden%20elinkaarilaskelmia%20sovelluksineen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sosiaali- ja terveysministeriö (2022) Nuoret ja työ https://stm.fi/nuoret-ja-tyo

Sosiaali- ja terveysministeriö (2024). Työikäiset hyvinvointialueilla 1.0-tarkistuslista https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/tyoikaiset-hyvinvointialueella-tarkistuslista-auttaa-hyvinvointialueita-ottamaan-huomioon-tyoikaiset-ja-tyokyvyn 

Tarvainen, K. (2024) Työkykyinen Suomi Työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarja 2024:35, Sosiaali- ja terveysministeriö Työkykyinen Suomi 2023–2027. Työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen

Taskinen, P. (2025) Alle 20-vuotiaat huomioidaan edelleen työttömyysasteessa - mutta miksi? Tilaskokeskus Alle 20-vuotiaat huomioidaan edelleen työttömyysasteessa – mutta miksi? | Tieto&trendit

Tilastokeskus (2025) Nuorten 15-29-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille ja koulutukseen sukupuolen ja iän mukaan, 2009-2024 https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyti/statfin_tyti_pxt_13am.px/

Tilastokeskus (2024) Vuonna 2023 työvoimaa eli työllisiä ja työttömiä enemmän kuin edellisvuonna https://stat.fi/julkaisu/cln01x1oukcgd0cutlb21ovup

Tilastokeskus (2024) Nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua. https://stat.fi/julkaisu/cln1i9lg94af80bw1rxn0njfg

Työikäiset hyvinvointialueella –tarkistuslista (2024) Sosiaali- ja terveysministeriö. https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/tyoikaiset-hyvinvointialueella-tarkistuslista-auttaa-hyvinvointialueita-ottamaan-huomioon-tyoikaiset-ja-tyokyvyn

Työterveyslaitos. (2024) Käsitteitä. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohon-kytkeytyva-kuntoutus/kasitteita

Työterveyslaitos (2024) Nuoret työntekijät Työolopuntari https://www.ttl.fi/nuoret-tyontekijat-tyopuntari

Työterveyslaitos (2023) Millaisia haasteita on nuorten aikuisten mielenterveyden oirehdinnan taustalla. Luettu 3.3.2025 https://www.ttl.fi/ajankohtaista/uutinen/millaisia-haasteita-on-nuorten-aikuisten-mielenterveyden-oirehdinnan-taustalla-tutustu

Työterveyslaitos. (2024) Miten Suomi voi? https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi

Työterveyslaitos. (2024) Politiikkasuositus: Työssä käyvien hyvä mielenterveys edellyttää yhteistyötä. https://www.ttl.fi/vaikuttaminen/politiikkasuositukset/politiikkasuositus-tyossakayvien-hyva-mielenterveys-edellyttaa-yhteistyota

Työterveyslaitos (2022) Tutkimus toimijahahmoista Uusi näkökulma nuorten aikuisten mielenterveyteen ja työkykyyn. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/tutkimus-toimijahahmoista-uusi-nakokulma-nuorten-aikuisten-mielenterveyteen-ja-tyokykyyn

Työterveyslaitos (2024) Työelämään kiinnittyminen 2. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/johdatus-tyourajohtamiseen/2-tyoelamaan-kiinnittyminen

Työterveyslaitos. (2024).  Työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutusyhteistyö. 6. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyofysioterapian-ja-tyoterveyspsykologian-hyvat-kaytannot/6-tyossa-selviytymisen-seuranta-ja-kuntoutusyhteistyo

Työterveyslaitos. (2024) Työterveyshuollon yhteistyö terveydenhuollon sektoreiden ja työpaikkojen kanssa edistää työkykyä https://www.ttl.fi/ajankohtaista/uutinen/tyoterveyshuollon-yhteistyo-terveydenhuollon-sektoreiden-ja-tyopaikkojen-kanssa-edistaa-tyokykya

Työterveyslaitos. (2024) Yhteistyö työterveyshuollossa. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyofysioterapian-ja-tyoterveyspsykologian-hyvat-kaytannot/2-yhteistyo-tyoterveyshuollossa

Vahva ja välittävä Suomi pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma (2023) urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

VATT Datahuone (2024). Työllisyys ja tulot hyvinvointialueilla. VATT Datahuone 15.11.2024.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia: Valtioneuvoston turvallisuusstrategia (2025) Valtioneuvoston julkaisuja 2025:1 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-762-1