Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja mielenterveysstrategiasta

Sosiaali- ja terveysministeriö 1.10.2019 10.03
Tiedote 101/2019

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja kansallisesta mielenterveysstrategiasta. Lausuntoja voi antaa 28. lokakuuta asti.

Strategiaan on valittu viisi mielenterveyspoliittista painopistettä ja ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Lausuntokierroksella toivotaan näkemyksiä erityisesti ehdotetuista keinoista, joilla kunkin painopisteen tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Mielenterveysstrategia korostaa mielenterveyspolitiikan ja toimenpiteiden jatkuvuutta, tavoitteellisuutta ja ajantasaisuutta yli hallituskausien. Strategia kattaa myös päihdepalvelut ja ottaa huomioon ehkäisevän päihdetyön. Strategia sisältää itsemurhien ehkäisyohjelman.

Viisi painopistettä linjaamaan tulevaisuuden mielenterveyspolitiikkaa

Mielenterveysstrategiassa on viisi painopistettä: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa, mielenterveysoikeudet, ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut sekä hyvä mielenterveysjohtaminen.
Ensimmäinen painopiste korostaa sitä, että mielenterveys on tärkeimpiä asioita ihmisen elämässä. Se vaikuttaa kaikkeen: terveyteen, hyvinvointiin, opiskeluun ja työhön ja koko elämän kulkuun. Ihmisten hyvä mielenterveys tukee koko Suomen menestymistä. Siten mielenterveys on pääomaa, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan.

Toinen painopiste on valittu siksi, että lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen. Siksi jokaiselle lapselle pitää yhtäläisesti luoda edellytykset turvalliselle elämän alulle, hyvään itsetuntoon ja mielenterveystaitoihin, oppimiseen ja onnistumisen kokemuksiin.
Kolmannen painopisteen tarkoitus on tuoda esiin, että mielenterveysoikeuksien saavuttamiseksi tarvitaan työtä ennakkoluulojen, syrjinnän, virheellisten käsitysten ja vastakkain asettelun voittamiseksi.

Neljäs painopiste korostaa, että palvelujen pitää vastata ihmisen tarpeita, ja niiden pitää olla tarvelähtöisiä, laaja-alaisia ja yhteen sovitettuja. Palveluihin pitää myös päästä riittävän varhain ja nopeasti. Myös omaiset pitää ottaa palvelujen suunnittelussa huomioon.

Viides painopiste muistuttaa siitä, että mielenterveystyötä pitää ohjata ja johtaa suunnitelmallisesti kokonaisuutena ylittäen hallinnolliset rajat. Johtamisen pitää myös perustua parhaaseen mahdolliseen käytettävissä olevaan tietoon. Strategian toteutumisen seurana on myös tärkeää.

Kuulemisten jälkeen varsinainen lausuntokierros

Mielenterveysstrategiaa on valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä laaja-alaisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa syksystä 2018 alkaen. Valmistelun aikana asiantuntijaryhmä järjesti lukuisia kuulemisia, ja niistä saatiin yli 800 palautetta. Palautteen perusteella asiantuntijaryhmä täsmensi strategiaa.

Lausunnot mielenterveysstrategiasta annetaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi-sivustolla julkaistuun lausuntopyyntöön ja siinä esitettyihin kysymyksiin.

Lisätietoja:

lääkintöneuvos Helena Vorma puh. 02951 63388
erityisasiantuntija Tuulia Rotko puh. 0295 163125