Porvoon opiskeluhuolto tarjoaa apua koko perheelle
Uudenmaan LAPE-hankkeessa uudistetaan opiskeluhuollon käytäntöjä. Kun tiedonkulku helpottuu, koko perhe saa kaiken tarvitsemansa tuen.
LAPE Uusimaan motto Yhdessä olemme enemmän toteutuu Porvoon opiskeluhuollon asiakastyössä konkreettisesti terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin yhteisvastaanotolla.
Tähän asti oppilas tai opiskelija on saattanut ohjautua saman ongelman kanssa monelle eri opiskeluhuollosta vastaavalle työntekijälle, sillä lain mukaan työntekijöillä ei ole oikeutta luovuttaa asiakkaiden tietoja toisilleen ilman asiakkaan lupaa. Tällainen tilanne on ollut kuormittavaa oppilaalle, eikä päällekkäisen työn tekeminen ole ollut mielekästä myöskään työntekijöiden kannalta.
Uudenmaan LAPE -hankkeessa on tarkoitus uudistaa opiskeluhuollon käytäntöjä. Tavoitteena on, että moniammatillinen tiimi laatii yhdessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa hoitosuunnitelman, jolla varmistetaan, että oppilas tai opiskelija sekä hänen huoltajansa ja perheensä saavat oikeanlaisen tuen oikeaan aikaan.
Koulun ja oppilaitosten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuen kehittäminen on yksi Uudenmaan LAPE -hankkeen keskeisistä kehittämisalueista, ja opiskeluhuollon uudistaminen yksi sen puitteissa toteutettavista Ketteristä kokeiluista.
Tiedonkulku helpottuu
Porvoon suomenkielisten koulutuspalveluiden vastaava kuraattori Anna-Leena Terrihauta painottaa, että Ketterien kokeilujen keskeisenä tavoitteena on toimintakulttuurin muutos.
”Koska emme saa uudistukseen lisäresursseja, olemme suunnitelleet kokeilun siltä pohjalta, kuinka voimme parantaa ja kehittää palvelua olemassa olevilla resursseilla.”
|
| Anna-Leena Terrihaudan (vas.) ja Tanja Eklöfin mukaan opiskeluhuollon kehitystyössä tiivistetään moniammatillisen tiimin yhteistyötä ja perheiden osallisuutta omien asioidensa hoitoon. |
Porvoon kouluterveydenhuollon vastaavan lääkärin Tanja Eklöfin mukaan yksi esimerkki toimintakulttuurin muutoksesta on asiakkaana olevaa oppilasta koskevan tiedon vaihdon paraneminen yhteisessä asiakastyössä.
”Me kysymme asiakkaalta aina tarvittaessa luvan, saammeko keskustella häntä koskevasta asiasta esimerkiksi kuraattorin tai psykologin kanssa. Emme ole aikaisemmin toimineet tällä tavoin.”
Eklöfin mukaan oppilaan ja hänen perheensä huolia tai haasteita koskevan tiedon välittyminen monitoimijaisen tiimin muille jäsenille olisi tärkeää erityisesti ennen laajoja terveystarkastuksia, jotka tehdään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla.
Tiedon kulussa yli hallinnon rajojen voi Terrihaudan mukaan olla hankaluuksia muutenkin johtuen erilaisista asiakastietojärjestelmistä, mutta opiskeluhuollon työntekijöillä ei ole tarvetta saada kaikkea asiakasta koskevaa tietoa itselleen.
”Varsinkin, kun suullinen luvan kysyminen asiakkaalta ja kasvokkain keskusteleminen edistää asioiden hoitoa jopa paremmin.”
Terrihaudan mielestä myös asiakkaan osallisuutta vahvistaa se, että hän saa itse kertoa, keitä työntekijöitä haluaa mukaan hoitamaan asioitaan.
Perheelle kaikki tarvittava tuki
Tarkoituksena on myös, että opiskeluhuollosta vastaavat avainhenkilöt eli terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori ja lääkäri pitävät kaksi kertaa lukuvuoden aikana jokaisessa koulussa yhteisen suunnittelupalaverin, jossa suunnitellaan muun muassa yhteisvastaanottoja. Lapsi, nuori tai huoltaja voi aina valita, haluaako käydä erikseen esimerkiksi kuraattorilla tai lääkärillä, mutta kaikille tarjotaan mahdollisuutta käsitellä asioitaan myös yhteisvastaanotolla.
Jos asian hoito vaatii, voidaan monitoimijaista tiimiä täydentää muilla asiantuntijoilla. Työntekijät voivat esitellä koulun ulkopuolisiakin palveluja, ja perheet saavat itse määrittää, millaista tukea he kokevat tarvitsevansa.
Tanja Eklöf toivoo, että hankkeen myötä saataisiin koulu- ja opiskeluikäisten lasten ja nuorten vanhemmille enemmän matalan kynnyksen tukipalveluja vanhemmuuteen ennen kuin perheen tilanne kriisiytyy, sillä toistaiseksi heitä voidaan ohjata vain perheneuvolaan.
Anna-Leena Terrihauta kertoo, että yhteisvastaanottoja on aiemminkin järjestetty joissakin isommissa kouluissa. Hankkeen pilotointivaiheen aikana niitä on tarkoitus viedä pienempiinkin kouluihin, joissa aiemmin on tarvittaessa järjestetty vain yksittäisiä palveluja.
”Tulevaisuudessa nämä palvelut tullaan tarjoamaan ihan kaikille, sillä meillä on voimakas tahtotila toimintakulttuurin muutokseen”, Terrihauta vakuuttaa.
Teksti ja kuva: Iita Kettunen
Kehittämistyön tavoitteena on muun muassa luoda maakunnallinen verkosto, jotta kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut saadaan yhteen sovitettua lapsi- ja perhelähtöiseksi integroiduksi palvelujen kokonaisuudeksi. Näin parannetaan palveluiden oikea-aikaista saatavuutta.
Kehittämiskohteita ovat erityisesti perhekeskustoimintamallin sekä varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuen kehittäminen, jonka rinnalla vahvistetaan lapsiystävällistä toimintakulttuuria. Erityispalveluissa kehitetään uusia toimintamalleja, monialaista yhteistyötä sekä perhetyötä ja -kuntoutusta.
Hankkeessa ovat mukana Uudeltamaalta kahdeksantoista kuntaa. Omarahoitusosuuksilla mukana lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan Piiri, Sosiaalitaito – Socialkompetens, FSKC sekä Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos. Yhteistyöhön eri alueilla osallistuvat lukuisat seurakunnat, oppilaitokset ja järjestöt.
Lue lisää Uudenmaan LAPE-hankkeesta täältäLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä.