Yritykset avainasemassa reilun työelämän rakentamisessa

Suomessa on viime vuosina uutisoitu työvoiman hyväksikäytöstä erityisesti telakka-, rakennus- ja marja-aloilla. Ilmiö ei kuitenkaan rajoitu yksittäisiin toimialoihin, vaan huonoja työolosuhteita ja hyväksikäyttöä voi esiintyä kaikkialla. Tapauksia näyttää kuitenkin esiintyvän erityisesti aloilla, joilla ulkomaisen työvoiman käyttö on laajaa.

Suomen työmarkkinoiden toimivuus edellyttää, että pelisäännöt ovat samat kaikille yrityksille. Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa, että ulkomaista työvoimaa käyttävät yritykset noudattavat Suomen lainsäädäntöä ja yleissitovia työehtosopimuksia. Valvonnan tavoitteena on turvata työntekijöiden oikeudet sekä varmistaa yrityksille tasavertaiset ja reilut kilpailuedellytykset.

Valvonta kohdistuu erityisesti työnteko-oikeuden varmistamiseen ja työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumiseen. Työsuojelutarkastuksilla selvitetään muun muassa, onko työnantaja varmistanut ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuden tehdä työtä Suomessa ja noudatetaanko työaikaa ja palkkausta koskevia määräyksiä. Lisäksi tarkastetaan työterveyshuollon järjestäminen, tapaturmavakuuttaminen sekä tarvittaessa tilaajavastuulain velvoitteet.

Työsuojeluviranomainen tekee vuosittain noin 1 800 tarkastusta ulkomaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin. Yhä useammin tarkastuksia tehdään yhteistyössä poliisin, Verohallinnon ja Eläketurvakeskuksen kanssa. Havaitut puutteet liittyvät usein palkkaukseen ja työaikoihin: rakennusalalla lähes puolella tarkastuksista palkka ei ole ollut yleissitovan työehtosopimuksen mukainen, ja työaikakirjanpidossa on ollut puutteita noin 65 prosentissa tarkastuksista. Lisäksi tarkastuksilla havaitaan jonkin verran työntekijöitä ilman työnteko-oikeutta.

Työperäinen hyväksikäyttö on osa harmaata taloutta ja ihmisten hyväksikäyttöä. Sen torjuminen edellyttää viranomaisten tiivistä yhteistyötä, työntekijöiden tietoisuuden lisäämistä suomalaisesta työelämästä sekä ilmiön huomioimista yritysten ja tilaajien sopimuskäytännöissä.

Työsuojeluviranomaisen toimivalta palkan ja muiden työehtojen valvonnassa on rajallinen. Alipalkkaustilanteissa työntekijän on itse vaadittava saataviaan tuomioistuimessa, mihin ulkomaalaiset työntekijät harvoin ryhtyvät. Näin perusteeton taloudellinen hyöty jää usein työnantajalle.

Valvonta ei yksin riitä. Työperäisen hyväksikäytön vähentäminen edellyttää vastuullisia yrityksiä ja aktiivisia toimenpiteitä erityisesti alihankintaketjuissa ja rekrytoinnissa. Omavalvonta, auditoinnit ja laadunarviointi voivat olla tehokkaita keinoja ongelmien ehkäisyssä. Tulevan yritysvastuusääntelyn ohella on huolehdittava myös nykyisen lainsäädännön noudattamisesta.

Tavoitteena on työelämä, joka turvaa työntekijöiden oikeudet, takaa reilun kilpailun yrityksille ja estää työmarkkinoiden rapautumisen.

Arto Teronen
Kirjoittaja työskentelee sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvoosastolla valvontajohtajana.  Hänen tehtäviinsä kuuluvat erityisesti työsuojeluviranomaisen valvontatoiminnan ohjaus ja kehittäminen sekä vaikuttavuuden seuranta.