Sosiaalinen luototus otetaan käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla

Hallitus esittää, että sosiaalisesta luototuksesta tulee hyvinvointialueilla järjestettävä lakisääteinen palvelu. Tällä hetkellä sosiaalinen luototus on kunnille vapaaehtoinen tehtävä. Kaikki kunnat eivät ole ottaneet sitä käyttöön, minkä vuoksi sosiaalinen luototus ei ole ollut kaikkien saatavilla. 

Esityksen mukaan jokaisen hyvinvointialueen olisi järjestettävä sosiaalista luototusta alueellaan. Hyvinvointialueen tulisi määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet lain mukaisesti. Sosiaaliseen luottoon ei olisi jatkossakaan subjektiivista oikeutta, vaan kyseessä olisi määrärahasidonnainen palvelu. 

Sosiaalinen luototus vahvemmin osaksi sosiaalihuollon keinovalikoimaa

Sosiaalinen luototus pysyisi edelleen sosiaalihuoltoon kuuluvana sosiaalityön välineenä. 

Esitykseen sisältyvät uutena säännökset, joiden mukaan sosiaaliseen luototukseen voitaisiin myöntää vapaakuukausia ja maksuvapautuksia laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. 

Sosiaalisen luoton hakijalle ja luotonsaajalle annettavasta taloudellisesta neuvonnasta ja ohjauksesta säänneltäisiin nykyistä tarkemmin. Sosiaalisen luoton saaneella tulee olla mahdollisuus taloudelliseen neuvontaan ja ohjaukseen koko luoton takaisinmaksuajan, erityisesti takaisinmaksuongelmien ja maksuohjelmien muutosten yhteydessä. 

Tavoitteena on lisätä sosiaalitoimen keinoja ehkäistä ylivelkaantumista.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2023

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä eduskunta hyväksyi siirtymäsäännöksen, jonka perusteella sosiaalinen luototus siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa. Tehtävä on alkuvuodesta hyvinvointialueille vapaaehtoinen vanhaan lainsäädäntöön pohjautuen, kunnes ehdotettu lainmuutos tulisi voimaan 1.8.2023. Siirtymäsäännös mahdollistaa aikaisemmin sosiaalista luottoa myöntäneiden alueiden luototuksen jatkamisen ilman katkosta.

Hallituksen esitys liittyy valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen ja käsitellään sen yhteydessä. Hyvinvointialueille esitetään 600 000 euron menolisäystä henkilöstö- ja tietojärjestelmäkustannuksiin. Lisäksi esityksestä aiheutuu kertaluonteinen 9 500 000 miljoonan euron kustannus, joka kohdennetaan vuonna 2023 myönnettävään valtionavustukseen luottopääomaa varten. Valtionavustus tulee haettavaksi myöhemmin erikseen. 

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Susanna Rahkonen 
erityisasiantuntija Ritva Liukonen
lakimies Katariina Rainio
[email protected]