Lapsiperheiden palvelut uudistuvat - Perheneuvoloita voi olla jatkossakin
Parhaillaan lausunnolla oleva ehdotus sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamiseksi sisältää muutosehdotuksia myös lapsiperheiden palveluihin. Lausuntoaika päättyy 29.5.2026. Olemme koonneet tähän uutiseen eräitä muutosehdotuksiin liittyviä näkökulmia.
Perheneuvoloista ei ole säädetty voimassa olevassa lainsäädännössä, vaan perheneuvolat ovat hyvinvointialueiden palveluyksiköitä – hallinnollisia rakenteita, joita voi olla myös jatkossa. Tämä on syytä erottaa kasvatus- ja perheneuvonnasta, josta säädetään nykyisessä sosiaalihuoltolain 26 §:ssä.
Hallituksen esityksessä esitetään uudesta lapsiperhepalvelusta säätämistä, jonka myötä kasvatus- ja perheneuvonta, perhetyö, tehostettu perhetyö ja kotiin vietävä perhekuntoutus siirrettäisiin keskeisiltä sisällöiltään tähän palveluun.
Lapsiperheiden saamaa tukea ei olla päättämässä, sillä nykyäänkin näiden yllä mainittujen lapsiperhepalvelujen kustannukset ovat vuosittain varovaisen arvion mukaan yli 500 Me.
Lapsiperhepalvelua koskevien ehdotusten säästöksi on laskettu 8,6 M€ vuodessa 2028 lähtien (2027 puolet tästä). Vuonna 2024 kustannukset pelkästään kasvatus- ja perheneuvonnassa olivat 88 M€ vuodessa. Vaikka säästö kohdistuisi ainoastaan kasvatus- ja perheneuvontaan, se ei tarkoittaisi perheneuvoloiden automaattista lopettamista.
Lainsäädännöllisiä raja-aitoja puretaan
Muutoksen tavoitteena on purkaa lainsäädännöstä syntyneitä raja aitoja, jotka ovat tehneet järjestelmästä hallinnollisesti raskaan, kalliin ja perheille hitaan. Nykyisin perheet joutuvat usein jonottamaan eri palveluihin ja käymään useita päällekkäisiä arviointeja.
Kun palvelut koottaisiin yhdeksi kokonaisuudeksi, tuki voitaisiin aloittaa nopeammin ja perhe saisi apua yhdestä paikasta ilman eri palveluiden välillä pompottelua.
Hyvinvointialueet voivat arvioida itse, miten säästöt kohdentavat. Ehdotettu lapsiperhepalvelu jättää alueille mahdollisuuden organisoida palvelu tarkoituksenmukaisesti.
On kiistatonta, että kasvatus- ja perheneuvonnassa on sellaista asiantuntemusta ja hyviä toimintatapoja, joista hyvinvointialueiden on järkevää pitää kiinni. Näiden tunnistaminen on tärkeää – kuten myös muiden hyvien ja toimivien käytäntöjen esimerkiksi perhetyössä – ja lähteä rakentamaan lapsiperhepalvelun sisältöä tämän varaan. Toimeenpanon näkökulmasta olisikin tärkeää, että hyvinvointialueet kehittäisivät toimintojaan analyyttisesti.
Joustoa ja vaikuttavuutta palveluihin
Lapsiperhepalvelun tavoitteena on parantaa käytettävissä olevien resurssien kohdentamista asiakkaiden tuen tarpeisiin yhä paremmin vastaaviksi, vaikuttaviksi ja kustannusvaikuttaviksi.
Hyvinvointialueilla on vastuu huolehtia siitä, että perheiden tarpeisiin vastataan riittävällä ammatillisella tuella, myös silloin kun tarvitaan psykologista osaamista. Lisäksi lapselle tulee järjestää tarpeelliset terveydenhuollon palvelut lapsen tarpeiden mukaisesti.
Uudessa lapsiperhepalvelussa voitaisiin parhaimmillaan levittää kasvatus- ja perheneuvonnan psykososiaalista ja perheterapeuttista osaamista nykyistä laajemmalle.
Uudistus poistaisi palvelujen välisen rajan, joka on nykyisin voinut katkaista pitkäjänteisen tuen, ja antaisi joustoa järjestää palvelut tarkoituksenmukaisesti, mutta lasten oikeus riittävään tukeen ei muuttuisi.