Lakiehdotukset lapsilisän korotuksista ja etuuksien indeksikorotusten jäädyttämisestä lausuntokierrokselle
Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistukset jäädytettäisiin hallituskaudeksi. Samalla korotettaisiin yksinhuoltaja- ja monilapsisten perheiden lapsilisiä sekä alle kolmivuotiaista lapsista maksettavaa lapsilisää.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kansaneläkeindeksiin tai elinkustannusindeksiin sidotut etuudet ja rahamäärät tulee tarkistaa vuosittain. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että indeksitarkistukset jätettäisiin tekemättä vuosina 2024–2027. Tämä tarkoittaa sitä, että etuuksien määrä säilyisi vuoden 2023 tasossa. Ehdotettua indeksitarkistusten jäädytystä ei ole tarkoitus korvata myöhemmin tehtävillä indeksikorotuksilla.
Uusi laki koskisi:
- sairausvakuutuslain mukaista päivärahaetuuksien vähimmäismäärää,
- Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärää,
- peruspäivärahan, peruspäivärahan korotusosan ja lapsikorotuksen määrää,
- lastenhoidon tukia,
- yleistä asumistukea,
- eläkkeensaajan asumistukea,
- opintorahan, opintorahan huoltajakorotuksen ja oppimateriaalilisän määrää,
- aikuiskoulutustuen perusosan määrää
- sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain mukaista vastaanottorahaa ja käyttörahaa.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan väliaikaisia muutoksia eläkkeensaajan asumistukeen. Ehdotuksen mukaan asumistuessa huomioon otettavien lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusten määriä, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä ei tarkistettaisi vuosina 2024–2027.
Esityksen muiden muutosten vaikutuksia lapsiperheisiin lievennettäisiin korottamalla neljännen sekä sitä seuraavien lasten lapsilisää, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää.
Indeksitarkistusten jäädytys ei koskisi kansaneläkettä, takuueläkettä, perhe-eläkettä, kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta, vammaisetuuksia (eläkettä saavan hoitotuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja alle 16-vuotiaan vammaistuki), rintamalisiä (ylimääräinen rintamalisä, rintamalisä, ulkomaille maksettava rintamalisä), eläkkeisiin rinnastuvaa luopumistuen täydennysosaa, sotilasavustuksen perusavustusta, lääkekattoa, elatustukea eikä toimeentulotuen perusosaa. Näiden etuuksien osalta indeksitarkistukset tehtäisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Esityksessä ehdotettujen toimenpiteiden tarkoitus on hallitusohjelman linjausten mukaisesti tasapainottaa julkista taloutta ja nostaa työllisyyttä. Esityksen on arvioitu vahvistavan julkista taloutta enimmillään 383 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtiovarainministeriö on arvioinut, että jos indeksitarkistuksia ei tehdä, työllisyys nousee jopa 22 700 työllisellä. Esitys liittyy valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024. Lait olisivat voimassa vuoden 2027 loppuun saakka. Indeksijäädytyksen vaikutus etuuksien ja rahamäärien reaaliseen tasoon olisi kuitenkin enintään 10,2 % eli lakia sovellettaisiin enintään niin kauan, kunnes tämä takaraja saavutetaan. Takarajan saavuttamisen jälkeen jäädytyksen piirissä olevat etuudet ja rahamäärät nousisivat voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Lausunnot pyydetään toimittamaan 24.9.2023 mennessä.
Lisätietoja:
osastopäällikkö Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, [email protected]
neuvotteleva virkamies Eva Ojala, p. 0295 163 201, [email protected]
sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Sakari Rokkanen, p. 0295 163 109, [email protected]