Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Hallitus haluaa vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriö- ja uhkatilanteisiin

Sosiaali- ja terveysministeriö 19.11.2020 14.18
Tiedote 285/2020

Hallitus haluaa parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon kykyä vastata erilaisiin häiriö- ja uhkatilanteisiin. Tavoite on yhdenmukaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua sekä tilannekuvan muodostamista ja siten varautua valtakunnallisesti nykyistä paremmin riskeihin.

Hallitus antoi valmiussuunnittelua koskevat terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutosesitykset eduskunnalle 19. marraskuuta. Lait tulisivat voimaan 1.1.2021.

Kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on jo tällä hetkellä terveydenhuoltolakiin perustuva velvollisuus tehdä alueellisia ja paikallisia valmiussuunnitelmia. Tämä velvollisuus säilyisi edelleen. 
Alueellisten valmiussuunnitelmien pohja ei ole riittävän yhtenäinen, ja siksi laajoissa häiriötilanteissa on ollut hankalaa luoda valtakunnallisesti ja alueiden kesken yhtenäistä tilannekuvaa. 

Kehittämistarpeet on todettu jo ennen koronapandemian aikaa. Pandemian aikana tarpeet ovat vain korostuneet koskien muun muassa materiaalista valmiutta.

Yhtenäiset periaatteet ohjaisivat valmiussuunnittelua

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yhteistyörakenteesta vastuineen. Lakimuutoksilla toteutettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluun yhtenäiset periaatteet ja suunnittelupohjat. Niissä otetaan huomioon erityisesti valtakunnallisesti sovitut keskeiset häiriötilanteen ja niiden uhkat, jotka on määritelty kansallisessa riskinarviossa. 

Kansallisen riskinarvion sisältämät häiriötilanteet on jaettu yhteiskunnan vakauteen, teknologiaan ja logistiikkaan sekä terveysturvallisuuteen liittyviin uhkiin ja laajoihin onnettomuustilanteisiin. Ne kaikki koskettavat suoraan tai välillisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Valtakunnallisesti yhtenäistä valmiussuunnittelua ohjaisivat yliopistolliset sairaanhoitopiirit viidellä maantieteellisellä erityisvastuualueella. Erityisvastuualueet toimisivat keskenään yhteistyössä ja yhtenäisin periaattein siten, että valmiussuunnittelusta muodostuisi valtakunnallinen kokonaisuus. Tilannekuvaa varten koottaisiin tietoja muun muassa palvelujärjestelmän toiminnasta ja kuormituksesta, henkilöstö- ja materiaaliresursseista ja tukipalvelujen toiminnasta.

Myös sosiaalihuollon varautumista vahvistetaan

Yhtenäinen valmiussuunnittelu ja tilannekuvan muodostaminen kuuluvat myös sosiaalihuollon toimintaan. Sosiaalihuoltolakiin lisättäisiin valmiuslain säännöstä vastaava yleinen varautumisvelvoite.  Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhtenäinen valmiussuunnittelu tehtäisiin niin, että sairaanhoitopiirin alueen kunnat laatisivat yhteisen suunnitelman keskussairaalan sijaintikunnan sosiaalihuollon viranomaisen johdolla. 

Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on aiempaan tapaan omalla alueellaan koottava ja analysoitava tietoa sellaisista häiriöistä ja niiden uhkista, jotka vaarantavat väestön sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä sosiaalihuollon toteuttamisen. Tilannekuvan yhtenäisyyttä luotaisiin siten, että keskussairaalakaupunkien sosiaalihuolto yhteen sovittaa sosiaalihuollon tilannekuvaa alueittain.

Valmiussuunnittelun ja tilannekuvan parantamiseen liittyvien prosessien parantaminen vievät aikaa, ja on tärkeää päästä yhtenäisen toimintamallin alkuun. Suunnitelmana on toteuttaa yhtenäinen valmiussuunnittelu kattamaan koko maata. 

Lisätietoja:

Valmiusjohtaja Pekka Tulokas, p. 029516 3202, [email protected]
Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, p. 029516 3714, [email protected]