Hallituksen vastine toimitettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnalle – maakunta- ja eurovaalien yhdistämistä esitetään

Hallituksen vastine maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulon siirtymisen aiheuttamista muutoksista toimitettiin tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Hallituksen vastineen ovat valmistelleet valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä oikeusministeriö.

Reformiministerit linjasivat vastineen sisältöä 16. elokuuta. Vastinetta käsitellään sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa maanantaina 20.8.2018. Vastineen julkistamisesta päättää sosiaali- ja terveysvaliokunta (eduskunnan työjärjestys, 43 a §). 

Muutosehdotukset pääosin teknisiä

Maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulon siirtyminen vuoden 2021 alkuun aiheuttaa pääosin teknisiä vuosilukumuutoksia maakuntien perustamista ja sote-uudistusta (HE 15/2017, HE 57/2017 ja HE 15/2018) sekä asiakkaiden valinnanvapautta (HE 16/2018) ja palvelutuottajia (HE 52/2017) koskeviin hallituksen esityksiin. Teknisiä muutostarpeita on erityisesti uudistuksen voimaanpanolaissa, jossa säädetään muun muassa uudistuksen toimeenpanossa noudatettavista määräajoista. Merkittävimmät voimaantulon siirtymisestä johtuvat sisällölliset muutokset koskevat vaalien järjestämistä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden toimeenpanon vaiheistamista.

Maakuntavaalit toimitettaisiin yhdessä europarlamenttivaalien kanssa

Lainsäädännön voimaantulon siirtyminen vaikuttaa erityisesti maakuntavaalien ajankohtaan. Vastineessa ehdotetaan, että ensimmäiset maakuntavaalit toimitettaisiin samanaikaisesti europarlamenttivaalien kanssa sunnuntaina 26.5.2019. Tämä kuitenkin edellyttää, että lainsäädäntö tulee voimaan noin puoli vuotta tätä ennen. Maakuntavaltuustojen toimikausi alkaisi elokuussa 2019.

Lainsäädännön voimaantuloajankohdan siirtymisen vuoksi huhtikuussa 2019 toimitettavissa eduskuntavaaleissa ehdotetaan noudatettavaksi vielä nykyistä vaalipiirijakoa. Tämä on välttämätöntä eduskuntavaalien häiriöttömän toimittamisen näkökulmasta. Vaalipiireistä valittavien kansanedustajien lukumäärät määräytyvät väestötietojärjestelmässä lokakuun 2018 lopussa olevan tilanteen mukaan. Valittavien edustajien lukumäärät puolestaan määräävät sen, kuinka monta ehdokasta puolueet ja yhteislistat voivat vaalipiirissä asettaa.

Ehdokasasettelun ja kampanjoinnin kannalta oleellinen tieto on, mihin vaalipiiriin kunnat kuuluvat. Uutta maakuntajakoa sovellettaisiin vasta toukokuussa toimitettavissa maakuntavaaleissa. Muutoksella on merkitystä neljässä kunnassa, jotka vaihtavat uudistuksen myötä maakuntaa. Maakuntaa vaihtavat kunnat ovat Heinävesi, Iitti, Joroinen ja Kuhmoinen.

Valinnanvapaus laajenee hallitusti – alueellisten pilottien aikataulut siirtyvät

Hallitus haluaa varmistaa, että maakunta- ja sote-uudistus voidaan toteuttaa hallitusti jokaisessa maakunnassa. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden toimeenpanoa vaiheistetaan ja siihen varataan riittävästi aikaa.

Suunhoidossa valinnanvapaus tulisi voimaan 1.1.2023 alkaen. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2022.

Valinnanvapauden alueellisella pilotoinnilla halutaan taata sujuva siirtymä uuteen valinnanvapausmalliin ja tarvittaessa täsmentää mallin yksityiskohtia. Valinnanvapauslakiin on tarkoitus lisätä pykälä, jossa säädettäisiin pilottialueiden valintakriteerit.

Hallitus ehdottaa vastineessaan eduskunnalle, että sote-uudistuksen siirryttyä vuodella eteenpäin myös valinnanvapauspilottien aikataulut siirtyvät.

Sote-keskukset aloittaisivat kaikissa maakunnissa viimeistään 1.1.2023. Sote-keskuksia pilotoitaisiin vuosina 2019–2021. Pilotit päättyisivät viimeistään 30.6.2021 eli kestäisivät puoli vuotta pidempään, kuin 18.6. vastineessa esitettiin.

Maakunnan olisi mahdollista hakea lupaa sote-keskusten toiminnan aikaisemmalle aloittamiselle. Tällöin pilotin päätyttyä voitaisiin siirtyä suoraan aikaistettuun toimintaan vuonna 2021.

Suunhoidon yksiköt aloittaisivat 1.1.2023. Suunhoidon yksiköiden toimintaa pilotoitaisiin vuosina 2019–2022. Pilotit kestäisivät vuoden pidempään, kuin 18.6. annetussa vastineessa esitettiin.  

Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti olisi otettava käyttöön kaikissa maakunnissa 1.1.2022. Asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia pilotoitaisiin vuosina 2019–2021. Pilotit kestäisivät vuoden pidempään, kuin 18.6. annetussa vastineessa esitettiin. 

Uuden pilottihaun toteutuksesta ja aikataulusta sovitaan, kun eduskunta on päättänyt maakunta- ja sote-uudistuksen lakipaketista. Valinnanvapauspilottien toteuttamiseen on tarkoitus myöntää 200 miljoonaa euroa. Pilotoinnin tavoitteena on, että siinä olisi mukana mahdollisimman laajasti kuntia ja kuntayhtymiä kaikista maakunnista.

Palvelusetelikokeilut jatkuvat

Reformiministerityöryhmän linjauksen mukaan käynnissä olevat palvelusetelikokeilut voivat jatkua vuonna 2019. Kokeiluja on käynnissä kymmenessä maakunnassa. Vuoden 2019 jatkorahoitus (valtionavustus) on enintään 10,5 milj. euroa. Tämä rahoitus on käyttämättä jääneestä ja jäävästä kokeilujen rahoituksesta. Jatkorahoituksen saaminen edellyttää kokeilualueilta 20 prosentin omavastuuosuutta.

Linjaus turvaa osaltaan sujuvan jatkumon palvelusetelikokeiluista alueellisiksi valinnanvapauspiloteiksi vuoden 2019 aikana.

Lisätiedot:

Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg, VM, p. 02955 30149, [email protected]
Osastopäällikkö, ylijohtaja Kirsi Varhila, STM, p. 02951 63338, [email protected]
Osastopäällikkö, ylijohtaja Jani Pitkäniemi, VM, p. 2955 30494, [email protected]