Ministerit Sarkkinen, Kiuru ja Blomqvist:
1,3 miljoonaa tapaa olla isä

Suomessa on yli miljoona isää. Tähän joukkoon mahtuu monia tarinoita ja kokemuksia siitä, mitä isyys on ja miten isän rooli on muuttunut vuosikymmenten varrella.

Isyyttä eletään 2020-luvulla monimuotoisessa arjessa - ydinperheissä, yksinhuoltajina, etävanhempina ja uusperheissä. Vaikka isyys ja sen ideaalit elävät ja muuttuvat ajassa, jotkin asiat kuitenkin pysyvät ennallaan. Lapsen näkökulmasta merkityksellisintä on edelleen isän kanssa yhdessä vietetty aika.

Perhevapaat ovat isän ja lapsen yhteistä aikaa

Tällä hetkellä isillä on oikeus yhdeksän viikon isyysvapaaseen sekä vanhempainvapaaseen, jota voi käyttää kumpi vain vanhemmista. Käytännössä vain pieni osa isistä käyttää oikeuttaan vapaisiin täysimääräisesti. Myönteistä on, että isyysvapaata lapsen syntymän yhteydessä pitää lähes 80 % isistä. Toisaalta yli puolet isistä ei pidä lainkaan vanhempainrahakauden jälkeistä isyysvapaata. Heillä käyttämättä jää siis isästä riippuen 36-54 isyysrahapäivää. Vanhempainrahaa on vuosittain saanut vain pari prosenttia isistä. 

Isyysvapaan käyttö on pikkuhiljaa vuosien kuluessa kasvanut etenkin isyysrahaan tehtyjen lainmuutosten johdosta. Edelleen ollaan kuitenkin kaukana vanhempien tasa-arvoisesta vapaiden käytöstä. Tämän takia perhevapaita nyt uudistetaan merkittävällä tavalla. 

Perhevapaauudistuksella pyritään viestimään tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja näin vaikuttamaan niin vanhempien, työnantajien kuin koko yhteiskunnan asenteisiin. Uudistus antaa hyvät mahdollisuudet vanhempainvapaiden ja lapsen hoitovastuun tasapuoliseen jakamiseen vanhempien kesken. Jatkossa molemmat vanhemmat voivat halutessaan, molemmat vuorollaan, olla yhtä pitkään, reilun puolen vuoden ajan, kotona lasta hoitamassa. Perheen niin halutessa äiti voi pitää nykyisen pituisen perhevapaajakson.

Myös isillä on oikeus viettää aikaa pienen lapsensa kanssa. Uudistuksella halutaan kannustaa molempia vanhempia, etenkin isiä, käyttämään perhevapaitaan. Uudistuksen myötä kaikilla vanhemmilla, niin lähi- kuin etävanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on oma, itsenäinen oikeus vanhempainvapaisiin. Myös muilla vanhemmilla on mahdollisuus pitää vapaita, sillä huoltajavanhempi voi luovuttaa omia vanhempainrahapäiviään lapsen sosiaalisen vanhemman käyttöön. 

Perhevapaauudistusta koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Uudistus tulee voimaan 1.8.2022, jos lait vahvistetaan siten kuin hallitus on esittänyt.

Vauva-aika on tärkeää ja arvokasta aikaa. Silloin luodaan perusta lapsen ja vanhemman väliselle läheiselle suhteelle. Tällä on usein kauaskantoisia vaikutuksia – varhain muodostunut läheinen yhteys säilyy läpi vuosien lapsen kasvaessa. Lapsen hoitoon ja kotitöihin liittyvien vastuiden tasaisella jakautumisella vanhempien kesken on myönteinen vaikutus myös vanhempien keskinäiseen suhteeseen – tutkimuksissa on havaittu, että mitä tasapuolisemmin vastuut jakautuvat, sitä tyytyväisempiä vanhemmat ovat parisuhteeseensa. Myös tällä on iso merkitys koko perheen hyvinvoinnin kannalta.    

Vanhempien kannattaa yhdessä suunnitella perhevapaiden pitämistä hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää. Uusi vanhempainvapaajärjestelmä tarjoaa vanhemmille paljon joustavuutta ja valinnan mahdollisuuksia perheen tilanteen ja tarpeiden mukaan. Vanhempainvapaat voi käyttää yhtäjaksoisesti lapsen syntymästä lähtien tai niitä voi jaksottaa lapsen kahden vuoden ikään saakka. Vanhemmat voivat vuorotella lapsen hoidossa tai pitää vapaat peräkkäin. Tärkeintä on miettiä omalle lapselle ja perheelle paras ja toimivin ratkaisu.     

Koko yhteiskunnan tuki isille on tärkeää

Perhevapaita uudistamalla voidaan kannustaa perheitä jakamaan hoivavastuuta tasaisemmin. Merkityksellistä on kuitenkin myös se, millä tavalla vanhemmuutta tuetaan ja vanhemmat kohdataan yhteiskunnan eri tasoilla ja palveluissa. Nämä toimintatavat ja kohtaamiset rakentavat osaltaan äitiyden ja isyyden rooleja. Siksi on tärkeää, että isät nähdään tasavertaisina vanhempina esimerkiksi neuvolan tapaamisissa ja muissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Myös isille tulee tarjota tukea vanhemmuuteen liittyvien asioiden pohtimiseen jo raskausaikana ja nähdä heidän roolinsa lapsen arjessa tasavertaisena suhteessa toiseen vanhempaan. Vanhemmilla on oikeus ja heidän tulee saada tukea vanhemmuuteensa yhtäläisesti myös eroperheissä ja vuoroasumistilanteissa.

Myös työnantajilla on suuri merkitys tasavertaisemman hoivavastuun tavoitteen saavuttamisessa. Parhaassa tapauksessa työpaikka, jossa työntekijän on mahdollista sovittaa joustavasti yhteen työ- ja perhe-elämä, voi olla kilpailuvaltti ja työntekijöitä organisaatioon sitouttava tekijä. Tässä yhtälössä kaikki osapuolet voittavat. 

Haluamme toivottaa 1 300 000 -kertaisesti hyvää isänpäivää 2021!

Hanna Sarkkinen
Sosiaali- ja terveysministeri

Krista Kiuru
Perhe- ja peruspalveluministeri

Thomas Blomqvist
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri