Lausuntopyyntö: Rokotusohjelmaan ehdotetaan vyöruusurokotusta riskiryhmille ja vesirokkorokotuksen laajennusta aikuisille

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja rokotusasetuksen muutoksesta. Kansallista rokotusohjelmaa täydennettäisiin tarjoamalla jatkossa vesirokkorokotusta kaikille aikuisille, joilla ei ole sairastetun taudin tai rokotuksen antamaa suojaa vesirokkoa vastaan. Tähän ryhmään voi kuulua muun muassa varusmiespalvelukseen ja asepalvelukseen astuvia henkilöitä. Vyöruusurokotusta tarjottaisiin jatkossa henkilöille, joille on tehty elin- tai kantasolusiirto tai jotka sairastavat hematologista syöpää. Lausuntoja voi antaa 2.-15.6.2026.

Perussairaus tai immuunipuutostila voi lisätä vyöruusun ja sen komplikaatioiden riskiä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on esittänyt, että kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään vyöruusurokotus henkilöille, joille on tehty elin- tai kantasolusiirto sekä henkilöille, jotka sairastavat hematologista syöpää. Perussairaus tai immuunipuutostila voi lisätä merkittävästi vyöruusun ja sen komplikaatioiden riskiä. Vyöruusun voi sairastaa useita kertoja, ja immuunipuutteisilla potilailla uusiutumisen riski on selvästi suurempi.

Vyöruusutapaukset ovat lisääntyneet väestötasolla viimeisten 30 vuoden aikana. Suurin syy tähän on väestön ikääntyminen. Vyöruusua esiintyy keskimääräistä enemmän elin- ja kantasolusiirtopotilailla sekä henkilöillä, jotka sairastavat pahanlaatuisia veritauteja tai autoimmuunisairauksia. Tauti on myös heillä usein vakavampi ja sen komplikaatiot ovat yleisempiä.

Vesirokko voi aiheuttaa aikuisena vakavan taudinkuvan etenkin immuunipuutteisille ja raskaana oleville

Vesirokon ilmaantuvuus Suomessa on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun vesirokkorokotus otettiin osaksi kansallista rokotusohjelmaa vuonna 2017. Sen jälkeen rokotusta on tarjottu maksutta kaikille vuonna 2006 ja sen jälkeen syntyneille. THL on nyt ehdottanut, että vesirokkorokon täydennysrokotusta tarjottaisiin niille harvoille aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet kahta vesirokkorokotusta. 

Vesirokkovirus tarttuu tyypillisesti ihmiseen ensimmäisten kymmenen elinvuoden aikana, joten vain pieni osa väestöstä altistuu taudille aikuisena. Lähes kaikki yli 50-vuotiaat ovat sairastaneen vesirokon. Lapsena sairastettu tauti voi olla hyvin lieväoireinen, mutta se antaa silti elinikäisen suoja. Aikuisena vesirokko voi aiheuttaa vakavan taudinkuvan etenkin immuunipuutteisille ja myös komplikaatioiden riski kasvaa iän myötä. 

Vesirokko on tavanomaista vaarallisempi raskaana olevalle äidille, sikiölle ja vastasyntyneelle lapselle, joten rokotusohjelman täydennys on tärkeä keino pyrkiä estämään raskaudenaikaisia vesirokkotartuntoja. Asevelvollisista osa on edelleen vesirokolle alttiita. Koska varuskunnissa tartunnat leviävät herkästi, rokotusohjelman täydennyksellä mahdollistettaisiin vesirokkorokotusten toteutus myös puolustusvoimissa.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on puoltanut molempia THL:n esityksiä. Vesirokkorokotuksen osalta asetusmuutos on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian ja vyöruusurokotuksen osalta se tulisi voimaan 1.2.2027.

• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta (Lausuntopalvelu.fi)

Lisätietoja:

hallitusneuvos Mirka-Tuulia Kuoksa, p. 0295 163 079, [email protected] (poissa 11.6. saakka)
ylilääkäri Aino Pennanen, p. 0295 163 314, [email protected] 
ylilääkäri Merja Turunen, p. p. 0295 163 154, [email protected]