Väestön työurien vahvistaminen työkykyä tukemalla 

Työikäisen väestön pitäminen työkykyisenä ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen perustuvat työkyvyn tukemiseen. Työkyky muodostuu toimintakyvystä, terveydentilasta, arvoista, asenteista, motivaatiosta, osaamisesta, johtamisesta, työyhteisöstä ja voimavaroista suhteessa työolosuhteisiin ja työn vaatimuksiin. Yksilö vastaa voimavaroistaan työnantajan ja esimiesten vastatessa työstä ja työoloista. Työkyky voidaan hahmottaa yksilö-, organisaatio- ja yhteiskuntatasoisiin systeemeihin (kuva 1). Työkykyä voidaan tukea eri tasoilla. 

Kuva 1. alkuperäinen kuva s. 296, Työkyvyn osa-alueet Juvonen-Postin ym. (2021) mukaan: https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16056.pdf

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2023 syinä osatyökyvyttömyyseläkkeelle olivat 47 prosentilla tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja 23 prosentilla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.  Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2023 täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle syinä 35 prosentilla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ja 26 prosentilla tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Työkyky vaihtelee työuran aikana. Työkykyjohtamisella työnantaja ennakoi, hallitsee ja pienentää työntekijän työkyvyttömyysriskiä.

Työkyvyn ylläpitoon vaikuttavat yksilöt, työpaikat ja yhteiskunta.  Yksilöiden on aktiivisesti pidettävä työkykyään yllä. Hyvä työympäristö ehkäisee työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa ja työ- ja toimintakykyä. Työympäristö, jossa riskit tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan, tukee työmarkkinoille kiinnittymistä, työmarkkinoilla pysymistä ja estää varhaista eläköitymistä.  Ikääntyneiden haluun jatkaa työssä vaikuttavat erityisesti työssä kehittyminen, työn sisältö, työn sisäinen motivaatio ja työyhteisön kannustavuus.  Työtä voidaan huokoistaa muun muassa tauoilla ja työaikojen joustavuudella. Työtä voidaan muokata hyödyntäen esimerkiksi työn muokkauksen toimintamallia.

On tärkeää edistää väestön työkykyä ja kiinnittää huomiota erityisesti olemassa olevaan työkykyyn ja sen huomioimiseen työkyvyttömyyden osoittamisen sijaan. Jäljellä olevaa työkykyä voidaan vahvistaa tai ylläpitää sekä sosiaalisten verkostojen että terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta.  

Monialaista yhteistyötä tarvitaan niin yhteiskunnan, työpaikan kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken (kuva 3.). Monialainen yhteistyö eri tahojen, toimijoiden tai organisaatioiden kesken voi toteutua yhteistoimijuuden avulla (kuva 2.). Tällä tarkoitetaan keskinäisessä vuorovaikutuksessa jaettua tietoa, yhdessä tunnistettujen ja asetettujen tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden toteuttamista yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Työkyvyn edistämisen on oltava toimijoiden yhteisenä tavoitteena. (kuva 2)  

Kuva 1 Yhteistoimijuus Tarvaisen ym. (2015) mukaan mukaillen Väyrynen&Lindh (2013) 

Työkykyyn vaikuttavat monet tekijät, jolloin tarvitaan erilaisia työkaluja ja kohdennettuja toimia. Alla on kuvattu työkykyyn vaikuttamisen keinoja eri elämäntilanteissa.
 

Taitettu pdf-tiedosto

• Väestön työurien vahvistaminen työkykyä tukemalla 

Työryhmä

Kirsi Ahola (TTL), Susan Kuivalainen (Eläketurvakeskus), Merita Mesiäislehto (THL), Reetta Orsila, (STM), Riku Perhoniemi (Kela), Kati Takaluoma (STM) ja Kimmo Tarvainen (STM)

Lähteet ja kirjallisuutta

Aikuisten liikkumisen suositus (2025). UKK-instituutti. Aikuisten liikkumisen suositus - UKK-instituutti

Andersson B., Haggrén K., Haring K., Lanttola, P., Marttila, O., Schugk, J., Työläjärvi, R. (2013) Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria – opas ikäohjelman laatimiseen. Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria - opas ikäohjelman laatimiseen

Becker, G. S. (2019) Human capital. https://www.econlib.org/library/Enc/HumanCapital.html

Furu, H., Vatanen J., Martimo, K.-P. (2024) Strateginen työkykyjohtaminen suomalaisissa yrityksissä. Työterveyslääkäri. 42(1), 52–55.

Husman, K., Piitulainen, K., Kervinen, V., Kangas, P., Hakulinen, H., Kinnunen, J., & Vohlonen, I. (2024). TYÖOTE-yhteistyöllä tuottavuutta ja hoidon jatkuvuutta: tutkittua tietoa ja vaikuttavuutta. Terveys ja talous, 86(1), 22–25. https://www.terveysjatalous.fi/terveys-ja-talous-lehti/julkaistut-lehdet/2024/

Juvonen-Posti, P., Tarvainen, K., Helin-Salmivaara, A., Räsänen, K., Liira J. (2021) Lääkäri työkyvyn tukena. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 137(3), 293–300.
Kalenius, A. (2014) Koulutus, työllisyys ja työttömyys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:13 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-291-3

Kalenius, A. (2023) Sivistyskatsaus. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:3 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-744-4

Kangas, P., Säily, T., Mäenpää-Moilanen E., Hakulinen H. (2024) TYÖOTE-toimeenpanohanke päättyi – missä mennään tällä hetkellä? Työterveyslääkäri. 42(1), 59–62.

Kansaneläkelaitos (2021) Yhteistoimijuus työterveysneuvottelussa. https://tietotarjotin.fi/julkaisu/154975/yhteistoimijuus-tyoterveysneuvottelussa

Karhunen, H. (2017) Nuoret eivät pärjää ilman oikeanlaista koulutusta, Tieto &Trendit 7.3.2017, Tilastokeskus Nuoret eivät pärjää ilman oikeanlaista koulutusta | Tieto&trendit

Kausto, J., Vuorento M., Salminen, S., Hakanen, J., Sauni R., Mäkikangas, A. (2024) Työuupumukseen liittyviä käytäntöjä Selvitys Euroopan 10 eri maassa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:33. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-427-9

Lindström, J. (2024) Konkarit töihin Ehdotuksia +55-vuotiaiden työllisyyden edistämiseksi TEM-analyyseja 2024:123 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-861-5

Mattila, P. (toim.) (2024). Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8362-5

Nevala, N., Pehkonen, I., Virtanen, M., Juvonen-Posti, P., Mattila-Holappa, P., Tanttu, A. (2023). Työn muokkauksen toimintamalli: Opas työpaikoille ja työkyvyn tuen ammattilaisille. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-052-2

Nykänen, M., Rivinoja, T., Pöyry, M., Ruokolainen, M. (2023) Onnistuneesti työuralle. Voimavaralähtöisen verkkovalmennuksen vaikutukset työntekijöiden voimavaroihin. Loppuraportti, Työterveyslaitos.  ISBN978-952-391-009-7 https://oma.tsr.fi/api/projects/50112c36-26e7-4237-bd75-1de7cecb580e/attachment/6dea5eb9-e98f-453d-b6ce-f57aabc5470d

Normia-Ahlsten, L., Riisalo-Mäntynen, T., Karjalainen, J., Turkia, T., Sahrio, A., Salmi, S.-M., Pitkäranta, S. (2023) Työkyvyn ja työllistymisen tuki hyvinvointialueilla: suositukset toimintamallien käyttöönottoon https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-066-8

Piitulainen, K., Husman, K. (2022) Työote-yhteistyöllä työkykyisenä töihin. Fysioterapia, 6:42–52

Ruokolainen, M., Arjaranta, K. (2024) SYNCLUSIVE Sujuvasti töihin. Työterveyslaitos.  https://www.ttl.fi/sites/default/files/2024-09/tiivistelma-politiikkasuosituksesta.pdf

Ruokalainen, M., Pöyry, M-. Leivategija, T., Rivinoja, T., Airaksinen, J., Horppu, R. Vuori, J. (2023) Kokemus käyttöön työyhteisössä: Lähiesimies ja työura ikääntyvässä työelämässä – tutkimushankkeen loppuraportti https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-117-8

Sauni, R., Reho, T., Uitti, J. (2022) Ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn haasteet. Lääkärilehti 11–12/2022 SLL11_12_2022_485.pdf

Shemeikka, R., Aho, S., Jokinen, E., Järnefelt, N., Kaakinen,M., Kivimäki, R.,  Korkeamäki, J., Mertala,S., Mäkiaho,A., Parkkinen,M., Pitkänen,S., Terävä,K., Vuorento, M. (2017) Työurien jatkaminen vaatii yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 38/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-385-9

Sihvonen, S., Pehkonen, I., Haapakoski, M., Unkila, K., Nevala N. (2023) Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä. Työterveyslaitos. Luettu 25.11.2024 https://www.tt.fi/oppimateriaalit/tyohon-kytkeytyva-kuntoutus

Sipilä, N., Kestilä, L. & Martikainen, P. (2011): Koulutuksen yhteys nuorten työttömyyteen. Mihin peruskoulututkinto riittää 2000-luvun alussa? Yhteiskuntapolitiikka, 76(2), 121—134.

Sipilä, N., Appelqvist-Schmidlechner, K. (2024) IPS Sijoita ja valmenna -työhönvalmennus mielenterveyden häiriöön sairastuneiden työllistymisen tukena : arviointitutkimus toimintamallin käyttöönotosta, soveltuvuudesta ja koetusta vaikuttavuudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-240-2

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024) Tervettä työtä: Työsuojelun vastuualueiden runkosuunnitelma 2024–2027 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:21. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8688-6

Suomen työeläkkeen saajat 2023. (2024) Suomen virallinen tilasto, Eläketurvakeskuksen tilastoja 05/2024 Eläketurvakeskus https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060443626

Suomi liikkeelle –ohjelma. (2025) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suomi liikkeelle - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tarvainen, K., Kovanen N., Forsman-Grönholm, L., Kantolahti, T.  (2024) Työkykyinen Suomi 2023-2027 Työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen Sosiaali- ja terveysministeriö  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8482-0

Tarvainen, K., Pesonen, S.& Laaksonen, M. (2015) Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - HAHMOTUS: Selvitys työkyvyn tuen ja sen koordinaation toteutumisesta viiden sairaanhoitopiirin alueella työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksen toimijoiden välisessä yhteistyössä, Työterveyslaitos https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-589-3

Terveydeksi - kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma (2025) Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydeksi – kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma - Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024) Iisisti töihin – opas osatyökykyisen henkilön työllistämiseen työtä muokkaamalla. Luettu 25.11.2024 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/tyoelamaosallisuus/iisisti-toihin-opas

Tilastokeskus. (2024). Tärkein syy jatkaa työtä eläkkeellä oli työstä nauttiminen.  https://stat.fi/julkaisu/cm0xj0kme78io07utblzfa2i8

Tervettä työtä: Työsuojelun vastuualueiden runkosuunnitelma 2024–2027. (2023) Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:21 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8688-6

Sosiaali- ja terveysministeriö (2024). Työikäiset hyvinvointialueella -tarkistuslista https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/tyoikaiset-hyvinvointialueella-tarkistuslista-auttaa-hyvinvointialueita-ottamaan-huomioon-tyoikaiset-ja-tyokyvyn 

Työkyvyn tuen pikaopas päättäjille. (2023) Sosiaali- ja terveysministeriö STM_OTE_opas_sivuttain.pdf'

Työsuojeluhallinto. (2024) Työolot.  https://tyosuojelu.fi/tyoolot/tyoymparisto

Työterveyslaitos (2024) Hyvät käytännöt ja toimintamallit  Hyvät käytännöt ja toimintamallit | Työterveyslaitos

Työterveyslaitos (2024) Ikääntyvien työntekijöiden työkyky ja varhainen poistuminen työmarkkinoilta. https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/ikaantyvien-tyontekijoiden-tyokyky-ja-varhainen-poistuminen-tyomarkkinoilta

Työterveyslaitos. (2024) Mielenterveyden työkalupakki. https://hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/tyokalut 

Työterveyslaitos. (2024) Mielenterveyttä ja työkykyä mielenterveysosaamista kehittämällä ja alueellista yhteistyötä tekemällä (MYÖTE) https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/mielenterveytta-ja-tyokykya-mielenterveysosaamista-kehittamalla-ja-alueellista-yhteistyota-tekemalla

Työterveyslaitos. (2024). Nuoret työntekijät Työpuntarissa. https://www.ttl.fi/nuoret-tyontekijat-tyopuntari

Työterveyslaitos. (2024). Nuorten voimavarojen vahvistaminen työuran alussa. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoura/tyouralle-kiinnittyminen/nuorten-voimavarojen-vahvistaminen-tyouran-alussa

Työterveyslaitos (2024) Muokkaa työtä. Luettu 25.11.2024. https://ttt.fi.fi/oppimateriaalit/tyohon-kytkeytyva-kuntoutus/5-muokkaa-tyota

Työterveyslaitos. (2024) Työelämään kiinnittyminen. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/johdatus-tyourajohtamiseen/2-tyoelamaan-kiinnittyminen

Työterveyslaitos. (2024) TYÖOTE-tietopaketti terveydenhuollon ammattilaisille. TYÖOTE-tietopaketti terveydenhuollon ammattilaisille | Työterveyslaitos

Työterveyslaitos. (2024) Työterveysyhteistyön malli. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tyoterveyshuolto/tyoterveysyhteistyo/tyoterveysyhteistyon-malli

Työturvallisuuslain soveltamisopas (2024). Työturvallisuuslain soveltamisopas | Työterveyslaitos

Työterveyslaitos. (2024) Työuralle kiinnittyminen. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoura/tyouralle-kiinnittyminen

Työterveyslaitos. (2024) Vanhemmat työntekijät työyhteisössä. Vanhemmat työntekijät työyhteisössä | Työterveyslaitos

Valtioneuvoston periaatepäätös Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä (2017) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:1 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3799-4

Varje, P., Turtiainen, J., Lehmuskoski, K., Kuokkanen, A., Väänänen, A. (2021) Mielenterveys työelämän murroskohdissa - Lääketieteellisen intervention muuttuva rooli. Kulttuurintutkimus. 38(2–3):52–67. https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/100522

Virtanen, M., Henriksson, M., Juvonen-Posti, P., Oksanen T. (2024) MYÖTE-yhteistyömalli tukee mielenterveyttä ja työhön paluuta. Työterveyslääkäri. 42(1), 63–6

Vähätalo, L., Siukola, A., Atkins, S.; Reho, T., Sumanen, M., Viljamaa, M., Sauni, R. (2022) Cooperation between Public Primary Health Care and Occupational Health Care Professionals in Work Ability-Related Health Issues. Int. J. Environ. Res. Public Health 2022, 19, 11916. https://doi.org/10.3390/ ijerph191911916 

Väisänen, K. (2021) Mitä tarkoittaa työn huokoistaminen? Työ, terveys, turvallisuus Mitä tarkoittaa työn huokoistaminen? - Työ Terveys Turvallisuus -lehti TTT

Väyrynen S., Lindh J. (2013) Yhteistoimijuuden rajakohteet päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa. Teoksessa Laitinen, M., Niskala A. (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Vastapaino, Tampere, 405–426