Ministerit Pekonen, Kiuru ja Blomqvist:
Budjettiriihen päätökset parantavat sosiaaliturvaa sekä sosiaali- ja terveyspalveluja

Sosiaali- ja terveysministeriö 17.9.2019 19.54
Tiedote 94/2019
Budjettiriihi 2019

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin Thomas Blomqvistin mukaan hallituksen 18. syyskuuta budjettiriihessä tekemät päätökset vähentävät eriarvoisuutta, turvaavat eläkkeensaajien toimeentuloa, vahvistavat sosiaali- ja terveyspalveluja ja edistävät tasa-arvoa.

Perusturvan korotus vähentää eriarvoisuutta

Hallitus sopi budjettiriihessä, että perusturvaan eli vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehdään 20 euron korotus.

Uudistukset vähentävät eriarvoisuutta ja toimeentulotuesta riippuvaisten kotitalouksien määrää.

Perusturvan korotukseen hallitus kohdentaa 40 miljoonaa euroa.

Eläkkeiden korotukset turvaavat eläkkeensaajien toimeentuloa

Pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotetaan. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa.

Eläkkeiden korotus turvaa eläkkeensaajien toimeentuloa sekä vähentää köyhyyttä ja osattomuutta.

Aktiivimallin leikkureiden purkaminen selkiyttää sosiaaliturvaa

Hallitus esittää, että aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan 1.1.2020.

”Aktiivimalli leikkasi työttömältä vaikka työtä ei olisi ollut tarjolla ja se koettiin syystäkin epäoikeudenmukaiseksi”, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoo.

”Epäonnistuneen aktiivimallin sijaan tarvitsemme tehokkaita työllisyystoimia, kuten panostuksia osaamiseen ja työllisyyspalveluihin.”

Jatkossa aktiivimalli ei leikkaisi 1.1.2020 alkaen kertynyttä työttömyysetuutta. Jos työttömyysetuutta on alennettu aikaisemmin aktiivimallin perusteella, se palautuisi normaalin suuruiseksi vuoden 2020 alusta. Aktiivimallin leikkurit vaikuttaisivat tammikuussa maksuun tuleviin työttömyysetuuksiin, jotka ovat kertyneet vuonna 2019.

Työttömyyspäivärahan lisäpäivien ikärajaa nostetaan

Hallitus nostaa palkansaajan työttömyyspäivärahan lisäpäivien ikärajaa. Jatkossa vuonna 1961 tai myöhemmin syntyneen pitää olla täyttänyt 62 vuotta, jotta hänellä on oikeus lisäpäiviin. Samalla työnantajan omavastuun raja lisäpäivien päivärahamenoista nousee yhdellä vuodella. Lisäpäivien ikärajaa koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.

Lisäpäivien ikärajan korotus perustuu työmarkkinajärjestöjen kesäkuussa tekemään sopimukseen ja on osa vuoden 2017 eläkeuudistuksen toimeenpanon jatkamista.

Panostuksia työkykyyn ja työhyvinvointiin

Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista tuetaan sosiaali- ja terveysministeriössä muun muassa osatyökykyisille suunnatulla työkykyohjelmalla sekä työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalla. Osatyökykyisten työkykyohjelmaan ehdotetaan 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020, 12 miljoonaa euroa vuodelle 2021 ja 11,2 miljoonaa euroa vuodelle 2022 STM:n ja TEM:n toteutettavaksi. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman käynnistämiseksi esitetään 1 miljoonaa euroa vuonna 2020.

”Panostukset työkyvyn ylläpitämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen ovat välttämättömiä, jotta voimme nostaa Suomen digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja suomalaisen työhyvinvoinnin maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä”, ministeri Pekonen sanoo.

Sosiaali- ja terveyspalveluita parannetaan usein eri tavoin

Hallitus aikoo parantaa sosiaali- ja terveyspalveluita muun muassa siten, että hoitotakuuta ja ikäihmisten hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta täsmennetään. Jatkossa ihminen pääsee kiireettömään hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Vanhusten tehostettuun palveluasumiseen säädetään sitova henkilöstömitoitus 0,7.

Lisäksi kehitetään omaishoitoa ja kotihoitoa, valmistellaan kansallinen mielenterveysstrategia ja parannetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta, kokeillaan kehitysvammaisten henkilökohtaista budjettia sekä kehitetään perhepalveluja ja lääkehuoltoa.

”Budjettiriihen päätökset osoittavat, että nyt tosiasiassa parannetaan ihmisten tarvitseman hoidon ja hoivan saatavuutta ja laatua”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru toteaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen hallitus kohdentaa 80 miljoonaa euroa vuonna 2020, 130 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 150 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävän ikäohjelman laatimiseksi ehdotetaan 5 miljoonan euron vuosittaista lisäpanostusta vuosina 2020–2022 ja lisäksi käynnistetään vanhusasiavaltuutetun toiminta. Kotihoidon kehittämishankkeelle ehdotetaan lisäksi 2 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta samalle ajanjaksolle. Myös saattohoidon kehittämiseen varataan lisärahoitus.

Alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeiluhankkeelle ehdotetaan kohdennettavaksi yhteensä 10 miljoonan euron lisämäärärahaa vuosina 2021–2022.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta palvelut saa sujuvasti

Hallitus käynnistää laajan hankkeen peruspalvelujen vahvistamiseksi. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on kehittää nykyisestä terveyskeskuksesta laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus. Ohjelmassa sosiaali- ja terveyskeskusten palvelujen yhteistyötä, laatua ja saatavuutta parannetaan. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan osana niiden jokapäiväistä toimintaa. Myös ehkäisevän työn merkitystä lisätään ja sote-ammattilaisten yhteistyötä vahvistetaan.

”Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta ihmiset saisivat palvelunsa sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiinsa”, ministeri Kiuru sanoo.

”Uudistuksia tehdään, jotta voimme taata kestävän hyvinvoinnin Suomessa myös tulevaisuudessa.”

Lapsien ja perheiden palveluja kehitetään

Lapsien ja perheiden palvelujen kehittämiseen sekä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkoon osoitetaan 10 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2020. Lisäksi laaditaan poikkihallinnollinen lapsistrategia, jonka toteutukseen varataan kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Turvakotien määrän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen kohdistetaan 2 miljoonan euron lisäys. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon varataan yhteensä 3 miljoonaa euroa vuosille 2020-2021. Lisäksi lastensuojelun henkilöstömitoitusta tarkennetaan osana julkisen talouden suunnitelmaa.

Tavoitteena tasa-arvoisempi yhteiskunta

Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmaan hallitus varaa 0,5 miljoonaa euroa. Määrärahalla toteutetaan toimia, joilla yhteiskunnasta halutaan tehdä tasa-arvoisempi.

Lisätietoja

Erityisavustaja Jiri Sironen, p. 0295 163 410 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Timo Lehtinen, p. 0295 163 387 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Silja Borgarsdóttir Sandelin, p. 0295 150 116 (yleiset kysymykset)