Palvelusetelikokeilu

Palvelustelikokeilussa kehitettiin ja havainnoitiin sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta, asiakaslähtöisyyttä ja yhteensovittamista.

Kokeilutoiminta käynnistyi eri puolilla Suomea vuoden 2017 alussa ja laajeni vaiheittain. Kokeiluhankkeet päättyivät lokakuussa 2019.

Kokeilussa on sovellettiin nykyistä lainsäädäntöä (palvelusetelilaki ja asiakasmaksulaki). Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti alueellisia kokeiluja ja vastannut hankkeen valtakunnallisesta koordinaatiosta.

Mitä kokeilussa tehtiin?

Palvelusetelin avulla sote-palvelujen asiakkaille tarjottiin laajempaa valinnan mahdollisuutta erilaisissa palvelutilanteissa. Kokeiluissa keskityttiin myös palvelujen asiakaslähtöisyyteen, yhteensovittamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen sekä julkisissa että yksityisissä palveluissa.

Kokeilu jakautui kolmeen osa-alueeseen:

1) Sosiaali- ja terveyskeskus

Kokeilualueen asukkaat olivat voineet vaihtaa palvelusetelin avulla kunnan terveyskeskuksesta yksityiselle terveysasemalle. Näin havainnoitiin, miten valinnanvapaus vaikuttaa perustason vastaanottopalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Lääkäri- ja hoitajavastaanottojen rinnalle tuotiin sosiaalipalvelujen neuvontaa, mikä kehitti terveyskeskuksista laaja-alaisempia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Näin vahvistettiin palvelujen yhteensovittamista.

2) Suun terveydenhuolto

Kokeilualueella asukkaat olivat voineet halutessaan siirtyä yksityisen hammashoitolan eli suun terveydenhuollon yksikön asiakkaiksi. Asiakkaat olivat siis saaneet valita yksityisen hammaslääkärin kunnan palvelujen sijaan.

3) Henkilökohtainen budjetti

Paljon palveluja tarvitsevat asiakkat olivat voineet ottaa käyttöön henkilökohtaisen budjetin. Budjetin avulla asiakas oli voinut valita palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Budjetti oli tyypillisesti käytössä vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkailla. Budjetin toimintamallissa henkilöstö oli paneutunut huolellisesti asiakkaan tarpeisiin ja kokonaistilanteeseen. Olennaista oli asiakkaan osallistaminen prosessiin.

Millaisia tuloksia kokeilussa on saatu?

Kokeilun avulla selvitettiin

  • miten asiakkaan valinnanvapaus vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun.
  • miten asiakaslähtöisyyttä voidaan parantaa.
  • miten asiakasta voidaan osallistaa omien palvelujensa suunnitteluun.
  • millaisia hyötyjä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisesta saadaan.
  • miten palvelujen hinnoittelu- ja korvausmallit vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksiin ja millainen korvausmalli on toimivin.
  • millainen palvelujen järjestäjän eli kunnan rooli on ja millaista osaamista valinnanvapaus siltä edellyttää.
  • millaisia tietojärjestelmiä valinnanvapaus edellyttää.

Kokeiluissa havaittiin, että

  • asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa.
  • valinnanvapaus on kannustanut sekä kunnallisia että yksityisiä toimijoita kehittämään asiakaslähtöisempiä palveluja ja niiden kustannusvaikuttavuutta.
  • sosiaaliohjauksen tuominen terveyskeskuksen palveluvalikoimaan on parantanut palvelujen yhteensovittamista ja vähentäntyt turhien lääkärikäyntien määrää.
  • yksityiselle vaihtaneet asiakkaat kokevat palvelujen saatavuuden parantuneen.
  • kuntien ymmärrys oman tuotannon sisällöistä ja kustannuksista on parantunut.
  • henkilökohtainen budjetti on toimiva tapa lisätä asiakkaiden itsemääräämisoikeutta.

Lisää tähänastisia havaintoja ja oppeja on luettavissa arviointiraporttien koontisivulta. Yhteenveto kokeilun tuloksista julkaistaan kokeilun päättymisen jälkeen loppuvuonna 2019.

Lisätietoja

Vuokko Lehtimäki, erityisasiantuntija 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto / OHO, Palvelujen ohjausyksikkö / OHJA 0295163256