Yhteiskunnan kriisitilanteissa tarvitaan nopeasti apua
Maailmaa jo yli puoli vuotta riepotellut koronavirusepidemia on koetellut ihmisten mielen hyvinvointia ja jaksamista poikkeuksellisen paljon. On tärkeää, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ahdistunut hakee apua. Avun hakeminen voi vaatia rohkeutta, ja sitä on onneksi monella ollut.
Koronaviruksen aiheuttaman kriisin ohella psykoterapiapalveluja tarjoavan Vastaamon tietovuodot ja palvelua käyttäneiden asiakkaiden kiristysyritykset ovat järkyttäneet laajasti suomalaisia. Törkeä rikos horjuttaa uskoamme tietojärjestelmiin, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisten rehellisyyteen.
Onneksi monenlaista apua on saatavilla. Esimerkiksi kriisipuhelimiin on tullut merkittävästi enemmän yhteydenottoja apua tarvitsevilta kuin aiemmin. Puheluissa ihmiset kertovat ahdistuksen tunteista ja ongelmista ihmissuhteissa.
Epidemia koettelee mielenterveyden lisäksi myös palvelujärjestelmän joustavuutta
Koronavirustilanne koettelee mielen hyvinvointia niin kotona kuin työelämässä. Esimerkiksi etätyöt ja etäopiskelu, omaehtoinen tai vahvasti suositeltu eristys sekä tartuntatautilain mukainen karanteeni muuttavat monella tavalla ihmisen arkea ja kaventavat toimintamahdollisuuksia. Elämänhallinnan haasteet korostuvat ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen vaikeutuu.
Riittävän ja oikea-aikaisen, helposti saatavilla olevan mielenterveyden tuen saatavuus on entistäkin tärkeämpää.
Tietoturvauhat mielen hyvinvoinnin riskitekijänä
Pelko yksityisten, luottamuksellisesti kerrottujen tietojen leviämisestä ja pelko mahdollisista identiteettivarkauksista lisäävät tuhansien ihmisten mielen kuormitusta ja ahdistuksen tunteita. Ihmiset kaipaavat tilanteessa nopeasti sekä konkreettisia toimintaohjeita että keskusteluapua.
Nopeasti annettu tuki voi ehkäistä ongelmia ja auttaa siinä, etteivät ongelmat entisestään vaikeudu. Oikea-aikainen apu edistää mielen resilienssiä eli joustavuutta ja palautumiskykyä. Tällä on merkitystä myös siihen, miten ihmiset jatkossa luottavat tietoturvaan ja yhteiskunnan toimintakykyyn suuren hädän keskellä.
Hyvä mielenterveys kuuluu kaikille ja sen eteen tehdään laaja-alaisesti työtä
Suomessa on laadittu Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Se on pitkäaikaisen valmistelun ja laaja-alaisen yhteistyön tulos. Lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioon ottaminen yhteiskunnassa, sen eri toimialoilla ja tasoilla.
Strategian tavoitteena on esimerkiksi ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti mielenterveyden häiriöitä sekä vähentää siihen liittyvää leimautumista. Tavoitteena on myös mahdollistaa oikea-aikaiset ja riittävät palvelut ja niiden osana kriisipalvelut koko Suomessa. Samalla lisätään palveluista tiedottamista niin, että jokainen Suomessa asuva tietää, miten ja missä palveluja saa silloin kun niitä tarvitsee.
Mielenterveysstrategiaan kuuluu myös itsemurhien ehkäisyohjelma. Esimerkiksi koulutuksin on lisätty perusterveydenhuollon ammattilaisten osaamista: miten kohdata itsetuhoinen potilas tai miten tunnistaa itsemurhavaarassa oleva. Lisäksi esimerkiksi media-alan ammattilaisille on järjestetty koulutusta itsemurhien vastuullisesta uutisoinnista.
Juuri nyt mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa vauhditetaan lukuisissa hankkeissa, jotka pääsevät käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Hankkeissa keskitytään muun muassa lisäämään yhteisöllistä hyvinvointia alueilla ja kunnan arkiympäristöissä. Samoin vahvistetaan mielenterveysosaamista niin kunnan peruspalveluissa kuin työpaikoilla ja johtamisessa.
Itsemurhien ehkäisyä tehostetaan erityisesti alueilla, joilla itsemurhakuolleisuus on tutkitusti ollut suurinta. Itsemurhavaarassa oleville tarjotaan varhaista tukea.
Suuri osa meistä tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa tukea tai hoitoa mielenterveyden ongelmiin. Siksi on rohkaisevaa, että meitä kuohuttavat kriisit ovat auttaneet näkemään entistä selkeämmin hyvän mielenterveyden merkityksen. Hyvä mielenterveys on erottamaton osa yksittäisen ihmisen ja koko kansakunnan hyvinvointia – ilman leimautumista.
Erja Koponen
erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö