Selvitys: Vuokratyön käyttöä on hillittävä hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden turvaamiseksi
Vuokratyövoiman käyttöä selvittäneen verkoston mukaan vuokratyön käytön nopea kasvu aiheuttaa merkittävän riskin hyvinvointialueiden toiminnalle ja rahoituksen riittävyydelle. Hyvinvointialueiden omat toimet ovat ratkaisevia vuokratyön käytön vähentämisessä.
Verkosto arvioi, että vuonna 2023 vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat noin 600-700 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin viittä prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstökuluista. Vuodesta 2022 lähtien vuokratyön käyttö kasvoi nopeasti – yli 30 prosenttia – mitä verkosto pitää hyvin huolestuttavana.
Vuokratyövoiman käytön vähentämiseen liittyvät keinot on verkoston selvityksessä jaettu kolmeen kokonaisuuteen, joiden toimeenpano pitää käynnistää jo tänä vuonna.
Hyvinvointialueiden omat toimet ensisijaisia
Hyvinvointialueiden on omilla toimillaan pyrittävä tehostamaan rekrytointeja, parantamaan työnantajakuvaa sekä työn tekemisen joustoja ja kannusteita. Näin voidaan lisätä vetoa alalle ja toisaalta saada oma työvoima pysymään alalla.
Tilanteissa, joissa oma henkilöstö ei riitä, työpanosta olisi hankittava pääasiassa omien sijaispoolien kautta. Sijaispoolien ja oman henkilöstön lisätyön välittämiseen käytettäviä menetelmiä voidaan kehittää esimerkiksi alustateknologioita hyödyntämällä.
Verkosto suosittelee vuokratyövoiman käytössä, hankinnassa ja hyödynnettävyydessä yhteistyömuotoja, jossa ylitetään hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden rajat. Kun tarvitaan työpanosta yksityisiltä palveluntarjoajilta, on työvoiman vuokraustarve ennakoitava ja kilpailutettava hyvissä ajoin.
Vuokratyövoiman käytön ohjaus osaksi hyvinvointialueiden ohjausta
Hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttö liittyy niin hyvinvointialueiden taloudelliseen kuin sisällölliseen ohjaukseen. Työpanoksesta maksettu ylihinta luo taloudellista tehottomuutta, mikä on vahvassa ristiriidassa hyvinvointialueiden taloudelle asetettujen kustannussäästötavoitteiden kanssa.
Verkoston mukaan vuokratyövoiman käyttöön voi liittyä asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä, jos työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja perehdytys puutteellista.
Verkosto ehdottaakin, että hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä seurataan ja ohjataan pysyvästi osana hyvinvointialueiden ohjausta. Tätä varten perustettaisiin erillinen työryhmä. Hyvinvointialueille suunnattavaa informaatio-ohjausta voitaisiin tehostaa esimerkiksi tuottamalla ja analysoimalla tietoa sekä erilaisilla ohjeistuksilla.
Säädösmuutokset
Verkosto tekee kolme ehdotusta lainsäädännön muuttamiseksi:
1. Sote-järjestämislakia muutettaisiin niin, että vuokratyövoiman käyttö olisi viimesijainen keino lakisääteisten palvelujen turvaamisessa, ja silloinkin vasta siinä tilanteessa, kun perusoikeudet vaarantuvat ja kaikki muut keinot niiden turvaamiseksi on jo käytetty. Lisäksi vuokratyövoimaa voitaisiin käyttää vain yksittäisen työntekijän lyhytaikaisen työpanoksen korvaamiseksi.
2. Lakimuutoksen valmistelun yhteydessä selvitettäisiin mahdollisuudet säätää vuokratyölle asetettava hintakatto.
3. Vuokratyövoiman käyttöä koskevista rajoitteista säädettäisiin irrallaan ulkoistusten yleisestä sääntelystä.
Taustaa
Syksyllä 2023 asetetun verkoston tehtävänä oli luoda tilannekuva vuokratyön käytöstä ja palvelujen ostoista sekä tunnistaa, aikatauluttaa ja suunnitella toimeenpanoa koskevat toimet vuokratyön käytön vähentämiseksi.
Verkoston puheenjohtajana toimi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi. Verkostoon kuuluivat edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja kolmen hyvinvointialueen johtajat.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson puheenjohtama kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmä keskustelee raportista kokouksessaan viikolla 8.
Lisätietoja
Kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi, STM, p. 0295 163 425
Budjettineuvos Riitta Aejmelaeus, VM, p. 0295 530 471
Erityisasiantuntija Tia-Maria Kirkonpelto, STM, p. 0295 163 264
Kaikkien sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi