Terveys- ja hyvinvointialan innovaatiotoiminnan johtamisen on perustuttava tietoon
Suomessa on jo vuosia pyritty vauhdittamaan terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista kansallisilla strategioilla, tiekartoilla ja ohjelmilla. Toiminnan tavoitteista ja ohjaustavoista ei kuitenkaan ole kansallista yhteisymmärrystä – osittain siksi, että toiminnan keskiössä olevat hyvinvointialueet ovat olleet olemassa vasta niin vähän aikaa.
Tutkimukset ja käytännön kokeilut eri alueilla osoittavat, että TKI-toiminnan keskeiset käsitteet eivät ole vakiintuneet avaintoimijoiden puheissa ja pyrkimyksissä. Esimerkiksi innovaation käsite määritellään eri toimijoiden keskuudessa niin eri tavoin, että kehittämistyö hajaantuu eikä tue yhteisiä tavoitteita.
On korkea aika luoda kansallinen jaettu ymmärrys toimialan TKI-toiminnan kokonaisuudesta, tavoitteista ja ohjauksesta. Toiminnan ohjauksen täytyy toteutua johdonmukaisesti tarve- ja tietoperustaisena.
Hyvinvointialueilla toiminnan järjestäytymisen taso vaihtelee, ja yhteistyö niin alueiden sisällä kuin niiden välillä ei ole riittävää vastaamaan kansallisiin kasvun ja kehittymisen tarpeisiin. Lisäksi perinteiset, hierarkkiset ja byrokraattiset johtamismallit jarruttavat innovaatiotoimintaa, kuten tuore väitöskirjanikin osoittaa.
Väitöskirjani keskeisimpiä löydöksiä oli, että innovaatiotoiminnan johtamisen täytyy olla tietoon perustuvaa sekä toimintaympäristön muutoksiin ja sidosryhmien tarpeisiin ketterästi mukautuvaa. Tämä vaikuttaa myös siihen, koetaanko toiminta alkuunkaan uskottavana, millä puolestaan on yhteys avaintoimijoiden osallistumismotivaatioon.
Siksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt hyvinvointialueiden TKI-toiminnan ohjausmenettelyn kehittämisen. Vuoden 2025 aikana määritellään kansallisena yhteistyönä TKI-toiminnan keskeiset käsitteet sekä kuvataan toiminnan eri koordinointi- ja ohjaustehtävät hyvinvointialueiden, YTA-alueiden ja kansallisella tasolla, toiminnan seurannan mittaristo ja tiedolla johtamisen malli.
Ensin kootaan olemassa oleva aineisto ja kuullaan hyvinvointialueita sekä keskeisiä sidosryhmiä, sen jälkeen TKI-toiminnan ohjauksesta vastaavat tahot arvioivat tulokset. Syyskuussa järjestetään tilaisuus, jossa kaikille sidosryhmille tarjotaan mahdollisuus kommentoida ja täydentää prosessin löydöksiä.
Kehittämistyön tavoitteena on luoda kestävä, hallituskausien yli hyödynnettävä malli, joka tukee hyvinvointialueiden TKI-toiminnan seurantaa, arviointia, koordinaatiota ja ohjausta tiedolla johtamisen keinoin.
Tämä malli paitsi yhtenäistää ymmärrystä ja koordinoi koheesiota, se myös synnyttää synergiaa ja lisää toiminnan vaikuttavuutta.
Pauliina Hyrkäs
Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmassa