Suun terveydenhuollon valinnanvapaus kiinnostaa kuntalaisia ja palveluntuottajia
Suun terveydenhuollon valinnanvapautta on kokeiltu Keski-Uudellamaalla tammikuusta ja Tampereella toukokuun lopulta alkaen. Juuri valmistuneen ensimmäisen väliraportin mukaan suunhoidon yksikön hyvä sijainti on asiakkaalle tärkein valintakriteeri, ja aktiivisimpia palvelun käyttäjiä ovat työikäiset. Yksityiset palveluntuottajat ovat lähteneet mukaan kokeiluun halusta olla mukana kansallisessa kehityksessä ja varautua tulevaan.
Valinnan tehneiden määrä on melko vakiintunut
Yksityisen palveluntuottajan valinneiden kuntalaisten kokonaismäärä kasvaa edelleen, mutta varsin hitaasti. Keski-Uudellamaalla valintoja tehtiin eniten kokeilun alussa alkuvuodesta 2018, minkä jälkeen kuukausittaisten valintojen määrä on laskenut.
Tampereella puolestaan alun perin määritellyn 4 000:n henkilön asiakaskiintiön nopea täyttyminen on johtanut siihen, ettei uusia valinnan tekijöitä juuri tullut heinä-syyskuun aikana. Lokakuussa lisätty 1 000 asiakkaan kiintiö täyttyi myös nopeasti.
Työikäiset ovat olleet aktiivisimpia palveluntuottajan valitsijoita ja palvelun käyttäjiä, joskin on huomioitava, että alle 18-vuotiaat on rajattu kokeilun ulkopuolella molemmilla kokeilualueilla. Tärkein valinnan syy on suunhoidon yksikön hyvä sijainti. Tämän lisäksi asiakkaat pitävät tärkeinä hammaslääkäriaikojen saamista ja hyviä julkisen liikenteen kulkuyhteyksiä.
Kuukausittaiset käyntimäärät pidempään toimineella Keski-Uudenmaan kokeilualueella ovat vähentyneet kokeilun edetessä.
Palveluntuottajat mukana hakemassa oppeja tulevaan
Kokeiluun mukaan lähtemistä harkinneet palveluntuottajat arvioivat kokeilujen liiketaloudellisen kannattavuuden heikoksi, erityisesti Keski-Uudenmaan vahvasti kapitaatiokorvaukseen perustuvassa mallissa. Toisaalta kannattavuus kokeiluaikana ei ole ollut mukaan lähteneiden tuottajien tärkein tavoite, vaan kokeiluun on lähdetty halusta olla mukana kansallisessa kehityksessä ja varautua tulevaan.
Tuottajat olisivatkin toivoneet pidempikestoisia kokeiluja laajemmalla väestöpohjalla, jotta kokeilut olisivat olleet kannattavampia, sekä tuoneet enemmän oppeja tulevaan. Lyhyt kokeiluaika ei anna realistista kuvaa toiminnasta, eikä mahdollista esimerkiksi kokeilun kustannusvaikutusten tai terveysvaikutusten analyysia.
Raportissa todetaan, ettei kokeilulla pääsääntöisesti ole ollut suurta vaikutusta yritysten prosesseihin. Muutamat palveluntuottajat ovat joutuneet pidentämään vastaanottoaikojen keskimääräistä kestoa, koska kokeilun vaatimat kirjaukset vievät aiempaa enemmän aikaa. Henkilöstölle on järjestetty koulutusta tietojärjestelmiin liittyen. Osa toimijoista on rekrytoinut hieman lisää henkilöstöä. Haasteena rekrytoinnissa on ollut löytää työntekijöitä, joilla on kokemusta julkisesta sektorista ja järjestäjän tietojärjestelmistä, mikä olisi erityisesti lyhyen kokeilukauden vuoksi ollut hyödyllistä.
Tuottajien näkökulmasta toimintaa haastaneita tekijöitä ovat olleet muun muassa alkuvaiheen epätietoisuus kokeilujen sisällöstä ja toteutuksesta sekä epävarmuus jatkosta ja sen aikatauluista.
Tietoa lainsäädännön valmisteluun
Nyt julkaistavassa ensimmäisessä raportissa on tarkasteltu erityisesti asiakkaiden käyttäytymistä sekä tuottajien näkemyksiä. Raportti pohjautuu tuottajien haastatteluihin, järjestäjien toimittamiin asiakaspalautteisiin, vaihdon syy -kyselyihin ja tilastotietoihin. Tiedot ensimmäisellä raportointikierroksella ovat vielä puutteellisia, minkä lisäksi kokeilujen erilaisen toteutuksen vuoksi alueita ei ole kaikilta osin mahdollista vertailla.
Valinnanvapauskokeilun arviointi tuottaa jatkuvaa seurantatietoa kokeilun edistymisestä. Tietoa hyödynnetään valinnanvapausmallin ja lainsäädännön valmistelun sekä jatkokehittämisen tukena. Kvartaaleittain toteutettavan kustannusseurannan lisäksi vuoden viimeisessä kvartaalissa toteutetaan asiakas- ja henkilöstökyselyt.
Väliarvion perusteella kokeiluihin tehdään pieniä muutoksia siten, ettei kokeiluista saatava tieto kärsi. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan kokeilussa tehdään korvaussummiin indeksikorotuksia ja parannetaan toiminnan yleisiä ehtoja yksityisten palveluntuottajien kokemien riskien pienentämiseksi. Tampereella on otettu käyttöön mobiilipohjainen asiakaspalautejärjestelmä, josta saatavaa tietoa jaetaan palveluntuottajille.
Lisätietoa
lääkintöneuvos Merja-Liisa Auero, p. 02951 63304
hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki, p. 02951 63371
sähköpostimme ovat muotoa: [email protected]
Palvelusetelikokeilu on osa hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta. Käynnissä on alueellisia kokeiluja, joiden avulla selvitetään, miten asiakas käyttäytyy, kun hän saa itse valita asioiko julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin tuottamissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi kokeiluissa tarkastellaan valinnanvapauden vaikutuksia sote-palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Palvelusetelikokeilun alueellisista kokeiluista käytetään myös nimitystä valinnanvapauskokeilu. Palvelusetelikokeilun hankkeissa sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevaa palvelusetelilakia (569/2009).