Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen
Sosiaaliturvaa uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja kannustavammaksi samalla turvaten hyvinvointivaltion kestävyyttä
Sosiaaliturvauudistus on ottanut suuria askeleita eteenpäin. Eduskunta on hyväksynyt uuden yleistuen sekä hallituksen esityksen toimeentulotuen kokonaisuudistukseksi.
Hallituksen tavoitteena on työhön kannustava, pohjoismainen sosiaaliturva. Suomi on vaarallisesti velkaantuva ja ikääntyvä maa, joten hyvinvointivaltion kestävyyden turvaamiseksi säästöjä täytyy saada. Sosiaaliturva muodostaa merkittävään osan julkisista menoista, ja siksi hallitus on joutunut kohdistamaan siihen myös suoria säästöjä samalla, kun sosiaaliturvaa uudistetaan rakenteellisesti yksinkertaisemmaksi ja aina työhön kannustavaksi.
Yleistuki on ensi vaiheessa työttömän työnhakijan uusi sosiaaliturvaetuus, joka korvaa Kelan maksamat työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan. Kela valmistelee niin sanottua yhden hakemuksen mallia, jossa asiakas voisi hakea yleistuen ja asumistuen samalla hakemuksella. Ei enää monimutkaista etuusviidakkoa, vaan yksi selkeä tuki työttömyyden varalle.
Yleistuen tausta on osaltaan parlamentaarisessa työssä: sosiaaliturvakomitea ehdotti välimietinnössään perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä. Yleistukea toteutetaankin hallituksen hankkeena hallitusohjelman mukaisesti sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden.
Työikäisten vähimmäistoimeentuloturvaa turvaava järjestelmä on Suomessa vahva myös EU-standardien valossa. Suomen turvaverkko on kattava ja väliinputoamistilanteet ovat harvinaisia. Turvaverkon taso on EU:n ylempää keskitasoa. Suomen haasteet liittyvät erityisesti rahallisen tuen ja yksilöllisten palveluiden väliseen löyhään yhteyteen. Toimeentulotukea voi hakea netissä ilman kontaktia työllisyys- tai sosiaalipalveluihin, joissa tuen tarvetta voitaisiin kasvokkain arvioida.
Toimeentulotuen kokonaisuudistuksella selkiytetään toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena tukimuotona. Tuen saajien velvoitteita hakea kokoaikatöitä ja ensisijaisia etuuksia vahvistetaan. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta nostetaan viidestäkymmenestä prosentista sataan prosenttiin. Tämä kannustaa kuntia keskittymään erityisesti nuorten työllistymispalveluihin ja lyhentämään nuorten työttömyysjaksoja. Samaan aikaan hallitus on tuomassa työvälineeksi uutta nuorten työllistämisseteliä.
Sosiaaliturva on monimutkainen kokonaisuus ja sen uudistaminen tulee tehdä vaiheittain. Vaiheittainen työskentely edellyttää parlamentaarista yhteistyötä yli vaalikausien. Väestörakenteen muutos ja julkinen talous edellyttävät sosiaaliturvan kehittämistä myös seuraavilla hallituskausilla.
Jokaisen työikäisen ja työkykyisen tulee lähtökohtaisesti elättää itsensä työnteolla. Turvaverkot ovat olemassa elämän epävarmuustilanteita varten ja auttavat esimerkiksi nyt korkealla olevan työttömyyden aikana. Työllisyyttä ja uusien työpaikkojen syntyä vahvistetaan lukuisin työmarkkina- ja kasvu-uudistuksin. Työnteko on kestävin tapa vähentää köyhyyttä ja vahvistaa julkista taloutta.
Sanni Grahn-Laasonen, sosiaaliturvaministeri