Selvityshenkilöltä ehdotukset STEA-avustustoiminnan tulevaisuuden linjauksiksi – enemmän vaikuttavuutta avustustoimintaan
Selvityshenkilö Mika Pyykkö on saanut valmiiksi selvityksen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksia (STEA-avustuksia) koskevista linjauksista. Selvityshenkilö ehdottaa selvityksessään kahta vaihtoehtoa tulevaisuuden toimintamalliksi sekä tekee muita kehittämisehdotuksia avustustoiminnasta.
Osana julkisen talouden sopeuttamistoimia myös STEA-avustusten avustusmääräraha supistuu jatkossa. Määrärahaleikkaukset pienentävät jaettavien avustusten määrää hallituskauden aikana noin kolmanneksella.
Selvityshenkilö esittää toimintamalliksi kahta vaihtoehtoa. Molemmissa vaihtoehdoissa korostetaan vaikuttavuusperusteisuutta, jossa lähtökohtana ovat eri väestöryhmien terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi asetettavat tavoitteet sekä niiden saavuttamisen edellyttämä tuloksellinen toiminta.
Vaihtoehto A – avustusten suuntaaminen teemaperusteisesti osana laajempaa terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisuutta
Ensimmäisessä vaihtoehdossa tavoitteena on yleishyödyllisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen merkittävänä osana laajempaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Vaihtoehdossa korostuvat valtakunnalliset painopisteet ja erityisesti teemaperusteinen avustusten suuntaaminen, joihin kohdennettaisiin 78 % avustusten kokonaismäärärahasta.
Suurin osa määrärahasta suunnattaisiin viiden teeman mukaisesti. Teemakaudet kestäisivät vähintään 5–6 vuotta, jotta vaikutukset on mahdollista todentaa.
Teemoiksi valikoituisivat kokonaisuudet, jotka ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta merkittäviä kansallisia haasteita. Ensimmäisiksi teemoiksi selvityshenkilö ehdottaa lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämistä, ikääntyneiden toimintakyvyn tukemista, mielenterveyden edistämistä, yksinäisyyden vähentämistä ja osallisuuden vahvistamista sekä väestöterveyden edistämistä ja kansansairauksien ehkäisemistä.
Teemoja kehiteltäisiin yhdessä avustuksen hakijoiden, yhteistyökumppaneiden ja erityisasiantuntijoiden kanssa. STEA:lla olisi vahva rooli teemaperusteisen toiminnan käynnistysvaiheessa.
Tässä vaihtoehdossa suunnattaisiin rahoitusta teemaperusteisuuden lisäksi muuhun valtakunnallisesti erityisen tärkeään toimintaan, yhteensä 78 % kokonaissummasta. Lisäksi 15 % avustuksista jaettaisiin hyvinvointialueiden alueellisten tarpeiden perusteella sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Kunkin hallituskauden hallitusohjelman mukaisiin erityispainotuksiin varattaisiin avustuksista 7 % osuus.
Vaihtoehto B – toiminta sopeutetaan avustusten kokonaissumman pienenemiseen
Toisessa vaihtoehdossa avustusprosessia ei suoranaisesti uudistettaisi, vaan toimintaa sopeutettaisiin avustusten kokonaissumman pienenemiseen. Avustusehdotuksen valmisteluprosessi säilyisi nykyisenkaltaisena.
Avustusehdotuksen valmistelussa kiinnitettäisiin erityisesti huomiota yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin järjestöjen toimintaan sekä nykyisen toiminnan tuloksellisuuteen ja sen kehittymiseen. Lisäksi kiinnitettäisiin huomiota ennakoiva, ehkäisevä ja korjaava toiminta -näkökulmaan ja valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen toiminta -painotukseen.
Selvityshenkilön ehdotuksesta pyydetään lausuntoja
Selvityshenkilö teki myös useita molempia vaihtoehtoja koskevia kehittämisehdotuksia sekä huomioita nykyisestä avustuskokonaisuudesta.
Selvitys toteutettiin 1.8.-31.12.2024. Järjestöjen näkemyksiä selvitettiin järjestökyselyn, kuulemisten ja järjestöryhmätapaamisten avulla.
Selvityshenkilön raportti lähetetään lausunnolle ensi viikolla. Kaikki halukkaat voivat antaa lausuntoja Lausuntopalvelussa.
- Selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista: Selvityshenkilön raportti (julkaisut.valtioneuvosto.fi)
Lisätietoja
valtiosihteeri Marjo Lindgren, [email protected], p. 0295 342 119