Onnea yksivuotiaat – ja katse eteenpäin!
Joillakin hyvinvointialueilla panostetaan hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen säästöjen keskelläkin. Pitkällä aikavälillä se tuo myös taloudellista hyötyä. Parhaat esimerkit kannattaa muidenkin alueiden ottaa käyttöönsä.
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on ollut syksyn julkisen keskustelun kestoaiheita. Vuoden täyttäneet hyvinvointialueet ovat parhaillaan toteuttamassa uudistusohjelmia ja toimenpiteitä talouden sopeuttamiseksi. Yhteistoimintaneuvottelut, palveluverkon tiivistäminen ja digitaaliset ratkaisut ovat useimpien alueiden keinovalikoimassa.
Pitkän tähtäimen vaikuttavat toimet ovat jääneet toistaiseksi vähälle huomiolle – se, millä keinoin palvelujen kysynnän kasvuun voidaan vaikuttaa, miten väestön hyvinvointi ja terveys kokonaisuudessaan kehittyy tai miten eriarvoistumista voitaisiin vähentää.
Väestön hyvinvointi ja kestävä talouskehitys eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kietoutuvat monin säikein yhteen. Tiedämme väestön hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen vähentävän sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Toimivat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut vähentävät sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä ja sitä kautta yhteiskunnan kokonaiskustannuksia. Talouden sopeuttamispäätöksiä tehtäessä keskeistä on, minkälaisiin vaikutusarviointeihin päätökset perustuvat. Aikapaineisessa päätöksenteossa kattaviin vaikutusarviointeihin tai riippuvuuksien tunnistamiseen ei aina pystytä, ja osaoptimoinnin riskit kasvavat.
Muutoksen aikaansaaminen vaatii monia rinnakkaisia toimia. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä eri hallinnonaloilla, myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella, sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteleekin parhaillaan kansallista poikkihallinnollista terveys- ja hyvinvointiohjelmaa, Terveydeksi-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta.
Suomalaisten hyvinvointi on rakennettu yhteistyöllä – ja rakennetaan jatkossakin. Lasten ja nuorten elämässä varhaiskasvatus ja koulut ovat hyvinvoinnin kulmakiviä. Kouluruokailu ja välituntiliikunta ovat edistäneet kokonaisten sukupolvien terveyttä. Vastaavasti yhteiskunnan ikääntymiseen ei voida vastata pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluilla. Meillä olisi paljon opittavaa esimerkiksi maailmalla kehitetyistä, muistisairaiden arjessa pärjäämistä tukevista yhteisöllisistä toimintamalleista.
Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyö on kriittinen menestystekijä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen lakisääteinen tehtävä. Kunnilla on asiassa jo pitkät perinteet. Hyvinvointialueilla rakenteet ovat vähitellen muodostuneet ensimmäisen toimintavuoden aikana. Nyt kunnat ja alueet muodostavat rakenteita ja toimintamalleja vaikuttavalle keskinäiselle yhteistyölle.
Kuntien ja hyvinvointialueiden lisäksi järjestöt ovat tärkeitä toimijoita väestön hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Ne pystyvät aktiivisesti etsimään, löytämään ja tukemaan heitä, joilla ei ole voimavaroja hakeutua itse avun ja tuen piiriin tai jotka eivät muusta syystä saa apua riittävän varhaisessa vaiheessa. Järjestöjen kautta moni löytää myös muita tarvitsemiansa palveluita. Järjestötoiminta lisää yhteisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä. Kunnat ja hyvinvointialueet saavat järjestöiltä myös tärkeää tietoa toiminnan kehittämiseen.
Kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustukset ovat järjestöjen tärkeä toimintaedellytys. Osa järjestöistä on kuitenkin vaarassa joutua väliinputoajiksi, kun rajanvetoa käydään siitä, kuuluisiko toiminta hyvinvointialueen vai kuntien avustettavaksi. Järjestöavustusten leikkaukset merkitsisivät järjestöjen toiminnan supistumista ja siten järjestöjen tavoittamien kohderyhmien putoamista tyhjän päälle.
Kuinka hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyö voisi parhaimmillaan toimia?
Osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa jokaisella hyvinvointialueella kehitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisia toimintamalleja. Perusideana on, että hyvinvointialueen sote-ammattilainen voi ohjata asiakkaansa myös kuntien tai järjestöjen palvelujen piiriin. Jossakin se voi tarkoittaa kunnan tarjoamaa liikuntaryhmää tai kulttuuripalvelujen maksuttomaan käyttöön oikeuttavaa korttia, toisaalla vaikka järjestön tarjoamaa ystäväpalvelua tai vertaistukiryhmää. Esimerkiksi Satakunnassa kokeillaan kulttuurireseptiä eli hyvinvointialueen ja kulttuuritoimijoiden (museot, Pori Sinfonietta, Rakastajat-teatteri) yhteistä toimintamallia, jossa kulttuurielämyksiä tarjotaan haastavassa elämäntilanteessa oleville asukkaille.
Tieto monialaisista palveluista löytyy digitaalisilta palvelutarjottimilta, jotka otetaan jokaisella hyvinvointialueella käyttöön. Pohjanmaalla painopiste on liikuntapalveluissa ja liikkumista edistävässä toiminnassa. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on puolestaan kehitetty ryhmäpainotteista elintapaohjausta nuorille, työttömille ja osatyökykyisille. Mukana ovat olleet asiakkaat, hyvinvointialue, kunnat, työllisyyspalvelut sekä kolmas sektori. Lapissa on kehitetty hyvinvointilähetettä ja siihen liittyvää linkkihenkilökoulutusta sekä koordinoitu kansallista ja alueellista hyvinvointiläheteverkostoa.
Hyvinvointialueiden alkuvaiheen uudistus- ja sopeutustoimien rinnalla on aika kääntää katse niihin mahdollisuuksiin, joita uusi rakenne tarjoaa. Säästötoimet eivät yksin riitä talouden tasapainottamiseen. Väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävät toimet ovat kestävän talouden edellytys. Myös niiden tekemättä jättämisellä on hintansa.
Onkin ollut ilo huomata, että väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostaminen näkyy jo nyt hyvinvointialueiden muutosohjelmissa ja strategioissa ja myös konkreettisia toimenpiteitä on tehty. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen on nostettu yhdeksi toiminnan uudistamisen periaatteeksi. Keski-Suomen ehdotuksen mukaan väestön hyvinvoinnin edistämisen toimia kohdennetaan liikunnan, mielenterveyden ja turvallisuuden teemoihin. Lähtökohtana työssä on yhteisövaikuttaminen. Päijät-Hämeessä panostetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja toimintamallien kehittämiseen. Hyvää työtä tehdään myös muualla. Toivottavasti näemme vastaavia esimerkkejä yhä enemmän ja kaikilla hyvinvointialueilla.
Annakaisa Iivari, osastopäällikkö
Lähteitä ja lisätietoa
Kestävän kasvun ohjelman investoinnit: