Hyppää sisältöön
Media

Lainsäädäntöä paperittomien terveydenhuollosta selkeytetään

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 4.8.2022 8.57
Tiedote 181/2022
Lääkäri ja stetoskooppi

Hallitus on antanut esityksen, jolla on tarkoitus selkeyttää paperittomien ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa olevien henkilöiden terveydenhuoltoon liittyvää lainsäädäntöä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

YK:n ihmisoikeussopimusten perusteella valtioilla on velvollisuus turvata oikeus terveyteen yhtäläisesti kaikille alueellaan oleville henkilöille. Ihmisoikeussopimusten valvojat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, ettei Suomen nykyinen lainsäädäntö riittävällä tavalla takaa henkilöiden terveyttä koskevaa oikeutta. 

Lakiin ehdotettavalla muutoksella turvattaisiin nykyistä paremmin Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten ja kansallisen perustuslain velvoittama oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin.

Esityksen mukaan aikuisilla henkilöillä olisi oikeus saada tiettyjä välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluja kiireellisen hoidon lisäksi. Näiden tarpeen ja palvelujen välttämättömyyden arvioisi aina terveydenhuollon ammattihenkilö potilaan yksilöllisen tilanteen perusteella ottaen huomioon hänen terveydentilansa ja Suomessa oleskelunsa kesto. 

Välttämättömäksi hoidoksi voitaisiin katsoa esimerkiksi raskauteen ja synnytykseen liittyvät palvelut, tietyt pitkäaikaissairauksien hoitoon liittyvät palvelut sekä tietyt tartuntatautien takia tarvittavat terveystarkastukset, rokotukset ja hoito. 

Alaikäisillä olisi oikeus saada terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin niillä alaikäisillä, joilla on Suomessa kotikunta.

Hoitoa saavat henkilöt vastaisivat ensisijaisesti itse kaikista hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Toissijaisesti valtio korvaisi kustannukset asiakasmaksun ylittävältä osalta hyvinvointialueille.   

Paperittomiksi henkilöiksi luetaan hyvin erilaissa tilanteissa olevia ihmisiä

Arvion mukaan Suomessa oleskelee noin 3 000–6 000 paperitonta tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevaa henkilöä. Nämä henkilöt ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. 

Esitys koskisi henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa tai viisumia sekä henkilöitä, jotka ovat Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla ilman kotikuntaa. Esitys koskisi myös EU- tai ETA-valtion ja Sveitsin kansalaisia, joita ei ole vakuutettu toisessa EU-maassa tai joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä näiden perheenjäseniä. 

Esitys ei koskisi Suomessa lyhytaikaisesti oleskelevia henkilöitä eikä henkilöitä, jotka matkustavat Suomeen yksinomaisena tarkoituksena käyttää täällä terveyspalveluja.

Lisätietoja:

johtaja Eveliina Pöyhönen, STM, [email protected]

Sivun alkuun