STM ja UEF tiedottavat
Kansallisen neurokeskuksen pilottihankkeet käyntiin STM:n tuella

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on myöntänyt 900 000 euroa valtionavustusta Kansallisen neurokeskuksen kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin sekä neurokeskuksen toimintakonseptin valmisteluun. Kuuden pilottihankkeen kokonaisuus vahvistaa yhteistyötä perustutkimuksen ja potilastutkimusten, eri tieteenalojen sekä yliopistojen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän välillä.

- Odotamme innokkaina, että pääsemme pilottihankkeiden avulla toteuttamaan ja testaamaan toimintamalleja, joita olemme kypsytelleet työryhmämme kanssa kevään aikana. On mahtavaa nähdä, kun neurotieteiden ammattilaiset rakentavat yhdessä uutta toimintaa terveyden hyväksi, sanoo Kansallisen neurokeskuksen valmisteluvaiheen johtaja Mikael von und zu Fraunberg.

Piloteissa edistetään monien aivosairauksien hoitoa

Pilottien tavoitteena on todentaa kansallisen verkoston mahdollisuuksia tukea entistä laaja-alaisempaa neurotieteen ja hoitokäytäntöjen kehittymistä sekä yhteensovitettujen, vaikuttavien palvelukokonaisuuksien toteutumista. Kaikkiin kuuteen pilottihankkeeseen sisältyy viiden yliopistosairaalan yhteistyötä. Hankkeet edistävät aivoverenvuodon, Alzheimerin taudin, neurologisten harvinaissairauksien, aivokasvainten ja MS-taudin diagnostiikkaa ja hoitoa sekä kansallisen aivokuvantamisen biopankin perustamista.

- Jotta suomalainen korkeatasoinen neurotiede synnyttää ratkaisuja aivosairauksien kasvaviin ongelmiin, Suomen hajanainen neurotieteen osaaminen on koottava selkeästi organisoituun kansalliseen yhteistyöhön. Pilottihankkeilla saamme vauhtia siihen, että tutkimus linkittyy paremmin käytännön potilastyöhön ja sosiaali- ja terveysalan innovaatioihin, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.

Neurokeskus on osa hallituksen Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa

Neurotieteiden osaamisen kokoamiseksi Suomeen on perusteilla tiivis valtakunnallinen yhteistyöverkosto, Kansallinen neurokeskus. Juha Sipilän hallitus on sitoutunut tukemaan aloitetta. Tavoitteena ovat entistä vaikuttavammat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tieteellinen ja kaupallinen menestys.

Verkostomaista kansallista neurokeskusta koordinoi Itä-Suomen yliopisto. Verkoston jäseniä ovat yliopistot ja sairaanhoitopiirit. Itä-Suomen yliopisto myös hallinnoi valtionavustukseen liittyvää rahoitus- ja pilottikokonaisuutta. Avustusten käyttöaika on 16.3.2018-31.12.2019.

Avustettavat hankkeet:

Pilotti 1 – Aivoverenvuodon diagnosoinnin ja monitoroinnin kehittäminen

Pilottihanketta koordinoi ylilääkäri Nina Forss Helsingin yliopistollisesta sairaalasta. Hankkeessa ovat mukana neurologian erikoislääkäri, dosentti Jukka Putaala (Helsingin yliopistollinen sairaala), kaikki yliopistosairaanhoitopiirit sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot sekä Tampereen teknillinen korkeakoulu.

Aivoverenvuoto ja aivoinfarkti ovat kansantautejamme, jotka akuuttihoidon kehittymisestä huolimatta aiheuttavat suomalaisten vammautumista. Tämä tutkimus kohdistuu kahteen haastavaan akuutin aivoverenkiertohäiriön kokonaisuuteen: aivoverenvuodon diagnosointiin ja seurantaan sekä nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin. Ensimmäisessä osaprojektissa tavoitteena on kehittää kajoamaton laite (Stroke-EIT), jonka avulla aivoverenvuotopotilaiden tilan kehittymistä ja hoidon vaikuttavuutta voidaan seurata osastolla ilman, että kriittisesti sairaita potilaita tarvitsee altistaa toistuville kuvantamiskuljetuksesta aiheutuville riskeille. Toisessa osaprojektissa puolestaan kehitetään laajassa monikeskustutkimuksessa uusia menetelmiä nuorten salasyntyisen aivoinfarktin syiden selvittämiseksi ja ehkäisyn parantamiseksi.

Pilotti 2 – Alzheimerin taudin geneettisten riskitekijöiden translationaalinen pilotointi (AlzTrans)

Pilottihanketta koordinoi professori Mikko Hiltunen Itä-Suomen yliopistosta. Hankkeessa ovat mukana professori Jari Koistinaho (Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto), Kuopion, Turun ja Oulun yliopistolliset sairaalat, Helsingin, Itä-Suomen ja Turun yliopistot sekä Turun PET-keskus.

Alzheimerin tauti (AT) on yleisin etenevä muistisairaus, jonka syntyyn vaikuttavat sekä perinnölliset että hankitut tekijät. Tässä tutkimuksessa selvitetään AT:iin liittyvien riskigeenien toiminnallisia vaikutuksia AT:n syntymiseen. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää uusia AT:n varhaiseen havaitsemiseen, ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyviä sovellutuksia sekä tehostaa uusien biomarkkeri- sekä lääkeainekohteiden löytämistä.

Pilotti 3 – Kansallinen aivokuvantamisen biopankki

Pilottihanketta koordinoi professori Lauri Parkkonen Aalto-yliopistosta. Hankkeessa ovat mukana professori Ville Leinonen (Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala), Helsingin, Oulun, Turun ja Kuopion yliopistolliset sairaalat ja yliopistot sekä CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy ja Combinostics Oy.

Aivotautien diagnostiikka on erittäin haastavaa, koska riittävän tarkat diagnostiset työkalut puuttuvat. Aivokuvantamismenetelmät voisivat tuottaa diagnostisesti arvokasta tietoa mutta niiden hyödyntäminen on toistaiseksi ollut hankalaa, sillä normatiivista aineistoa on vähän, se on vaikeasti käytettävässä muodossa, eivätkä mittaus- ja analyysimenetelmät ole yhtenäisiä kuvantamiskeskusten välillä. Hankkeessa perustetaan aivojen rakenteelliseen ja toiminnalliseen kuvantamiseen keskittyvä kansallinen verkosto ja siihen liittyvä aivokuvantamisen biopankki. Kuvantamisparametrien yhdenmukaistaminen parantaa myös potilastyössä tehtävien kuvantamistutkimusten laatua ja säästää resursseja. Pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää uusia aivokuvantamiseen perustuvia diagnostisia työkaluja useamman yksikön keskitetyllä tutkimuksella.

Pilotti 4 – Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit

Pilottihanketta koordinoi professori Kari Majamaa Oulun yliopistosta ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Hankkeessa ovat mukana LT Emil Ylikallio (Helsingin yliopisto), yliopistosairaalat (Turku, Helsinki, Tampere, Kuopio, Oulu) ja niiden sairaanhoitopiirit.

Suomessa yli 300 000 potilaalla on jokin harvinaissairaus. Klassisia esimerkkejä neurologisista perinnöllisistä harvinaissairauksista ovat Huntingtonin tauti (HD) tai perinnölliset motoneuronitaudit (MNT). Väestöhistoria on muovannut harvinaissairauksien esiintyvyyttä niin, että HT on Suomessa selvästi harvinaisempi kuin muualla Euroopassa ja MNT:en syntyyn vaikuttavat suomalaiselle väestölle ominaiset mutaatiot. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön kansallinen neurologisten harvinaissairauksien sähköinen rekisteri, johon kerätään HT:n ja MNT:en luonnollista kulkua kuvaavat kliiniset muuttujat. Aineisto auttaa selvittämään tautien ilmentymistä ja luonnollista kulkua potilailla. Lisäksi syntyvä infrastruktuuri edistää HT:n ja MNT:en potilastutkimusta ja diagnostiikkaa Suomessa ja luo edellytykset hoitojen kehitykselle.

Pilotti 5 –  Aivokasvainten kliiniset, molekyyligeeneettiset ja translationaaliset sovellutukset

Pilottihanketta koordinoi neurokirurgian erikoislääkäri Joonas Haapasalo Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Tampereen yliopistosta. Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen yliopistosairaalat (Tampere, Turku, Helsinki, Oulu, Kuopio).

Aivokasvaimet ovat yleisin syöpäkuolinsyy alle 35-vuotiailla, ja ne tappavat sekä vammauttavat kaikenikäisiä. Nykyisillä hoitomuodoilla – leikkauksella sekä säde- ja solusalpaajahoidoilla – ei pystytä parantamaan aivosyöpää. Tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia laaja-alaisesti aivokasvainten taustatekijöitä, syöpäbiologiaa ja genetiikkaa sekä annettavien hoitojen vaikuttavuutta. Kliinisiä neurotieteitä, perustutkimusta ja insinööritieteitä yhdistävä tutkimusstrategia tuottaa tärkeitä havaintoja aivokasvaimien synnystä, diagnostiikasta ja pahanlaatuistumisesta. Tehokkaampien syöpälääkkeiden kehittämiseksi saadaan tietoa tekijöistä, joiden vuoksi syöpä on annetuille hoidoille vastustuskykyinen. Tällainen selvitystyö on välttämätöntä, jotta voidaan kehittää potilaskohtaisia täsmähoitoja.

Pilotti 6 – MS-taudin syntysyistä hoitomahdollisuuksien kehittämiseen

Pilottihanketta koordinoi professori Laura Airas Turun Yliopistostosta ja Turun yliopistollisen sairaalan Neurotoimialueelta. Hankkeessa ovat mukana professori Pentti Tienari Helsingin yliopistosta, kaikki sairaanhoitopiirit ja niiden yliopistosairaalat (Turku, Helsinki, Tampere, Kuopio, Oulu). Perustutkimusosiossa tehdään yhteistyötä Turun, Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa.

MS-tauti on yleisin nuoria henkilöitä invalidisoiva keskushermostoa rappeuttava krooninen sairaus, jonka perimmäinen syy on edelleen epäselvä. Tutkimuksessa selvitetään, miten henkilön perimät MS-riskigeenit vaikuttavat hänen aivosolujensa toimintaan. Tämä tautimekanismien parempi molekyyli- ja solutason tuntemus auttaa kehittämään uusia tarkasti kohdennettuja lääkkeitä etenevän MS-taudin pysäyttämiseksi. Lisäksi vertaillaan kahta tehokasta MS-lääkettä keskenään. Tästä saadut tulokset auttavat madaltamaan kynnystä käyttää kustannustehokkainta MS-lääkettä, minkä myötä kaikkien suomalaisten MS-potilaiden mahdollisuudet päästä tehokkaan hoidon piiriin paranevat, ja invalidisoitumisen riski pienenee.

Lisätietoja

Kansallisen neurokeskuksen valmisteluvaiheen johtaja, Mikael von und zu Fraunberg, p. +358 50 433 5008
Neuvotteleva virkamies, Saara Leppinen STM, p. +358 50 578 0629 

Hankkeiden yhteystiedot

Ylilääkäri Nina Forss, [email protected]
Neurologian erikoislääkäri Jukka Putaala, [email protected]
Professori Mikko Hiltunen, [email protected]
Professori Jari Koistinaho, [email protected], [email protected]
Professori Lauri Parkkonen, [email protected]
Professori Ville Leinonen, [email protected]
Professori Kari Majamaa, [email protected]
Emil Ylikallio, LT, [email protected]
Neurokirurgian erikoislääkäri Joonas Haapasalo, [email protected]
Professori Laura Airas, [email protected]
Professori Pentti Tienari, [email protected]