Innovaatiotoiminta kuuluu olennaisena osana valtionhallintoon

Valtionhallinnon toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Monimutkaiset ilmiöt, uudet palvelutarpeet ja hallinnonalojen keskinäisriippuvuus edellyttävät, että kehitämme tekemistämme entistä ennakoivammaksi ja paremmin yhteen toimivaksi muiden kanssa.

Tähän työhön innovaatiotoiminnan periaatteet ja opit tarjoavat selkeän välineistön – kunhan ne sovitetaan julkishallinnon arkeen ja prosesseihin. 

Julkisella sektorilla monet kehittämistarpeet ovat yhteisiä yli organisaatio- ja hallinnonalojen rajojen. Siksi on perusteltua etsiä yhteisiä periaatteita ja toimintatapoja innovoinnille.

Innovaatiotoiminnan muodot eivät kuitenkaan julkishallinnossa voi sellaisenaan noudattaa esimerkiksi yksityisen sektorin logiikkaa. Tarvitsemme malleja, joissa otetaan huomioon julkisen hallinnon erityispiirteet. Tällaisissa malleissa korostuvat muun muassa tietoperustaisuus, avoimuus, yhteen toimivuus, ihmislähtöisyys ja poikkihallinnollisuus. Lisäksi tarvitaan vastuullista resurssien käyttöä.

Tätä teemaa olemme sosiaali- ja terveysministeriössä jo jonkin verran pohtineet, ja kartoittaneet innovaatiotoiminnan soveltamistapoja omassa työssämme. On rohkaisevaa, että tämä kehittämistyö on otettu hyvin vastaan myös eri verkostoissa ja virastoissa.

Havaintomme osoittavat, että valtionhallinnossa kehittämistarpeet ovat pitkälti yhteisiä. Siksi poikkihallinnollinen innovointi on paitsi järkevää myös välttämätöntä. 

Onnistunut innovointi edellyttää sitä, että meillä on yhteinen ymmärrys keskeisistä käsitteistä. Kun innovaatio ja innovaatiotoiminta ymmärretään samalla tavalla, voimme aidosti pyrkiä yhteisiin tavoitteisiin.

On myös tärkeää pitää mielessä, että tavoitteiden pitää olla realistisia. Innovaatio on “uutuutta sisältävä, lisäarvoa tuottava ja menestyksekkäästi käyttöön otettu ratkaisu". Näin myös jo olemassa olevia ratkaisuja laajemmin hyödyntämällä voidaan synnyttää uudenlaista arvoa.

Kestävää innovaatiotoimintaa ohjaavat tietoperustaisuus, strateginen valinta ja kyky priorisoida olennaisia asioita. On tärkeää, että innovaatiotoimintaa johdetaan strategisesti. Yhtä tärkeää on, että henkilöstöllä ja sidosryhmillä on aito mahdollisuus osallistua. 

Osallistaminen ei välttämättä edellytä raskaita tai erillisiä rakenteita. Innovointia voi tapahtua hyvin myös arjen keskellä, esimerkiksi nopeina ideointihetkinä kokouksissa tai hallinnonalan rajat ylittävinä työpajoina. Innovointia voidaan tehdä myös yhteiskehittämisenä naapuriyksiköiden kanssa.

Innovaatiotoiminta ei myöskään aina tarkoita sitä, että vanhan päälle lisätään jotain uutta. Tätä seikkaa korostavat myös uusia soveltamistapoja hahmotelleet yksikkömme sosiaali- ja terveysministeriössä. Innovointi voi olla yhtä lailla sitä, että poistamme päällekkäisyyksiä, selkiytämme olemassa olevaa tai otamme aiempaa laajemmin käyttöön jonkin tavan toimia. 

Innovaatiotoiminnan vahvistaminen valtionhallinnossa on ennen kaikkea mahdollisuus: tapa yhdistää osaamista, uudistaa toimintaa ennakoivasti ja vahvistaa yhteistä kykyämme vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Yhteisin periaattein ja yhteistyöllä voimme rakentaa innovaatiotoiminnalle mallin, joka tukee sekä hallinnon omaa uudistumiskykyä että väestön ja yhteiskunnan tarpeita kokonaisvaltaisesti.

Pauliina Hyrkäs, erityisasiantuntija
Riikka Pellikka, erityisasiantuntija

Pauliina Hyrkäs työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamisen kehittämistoiminnan (TKKIO) parissa.

Riikka Pellikka työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä muun muassa strategisen kehittämisen ja ennakoinnin sekä kestävyys- ja hyvinvointitalousajattelun tehtävissä.