Sote-alueen perustaksi kuntayhtymä tai vahva kunta

"Sote-aluemallissa vastuusuhteet ja siten myös koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne olisivat selkeitä", sanoo STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki. Sosiaali- ja terveysalueet - joko kunnat tai kunta-yhtymät - vastaisivat peruspalveluista sekä valtaosasta erityispalveluja ja viisi erityisvastuualuetta vaativista erityispalveluista.

Kari Välimäen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen ongelma on väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierojen kasvu. Tämä johtuu monesta tekijästä. Eroja kasvattaa myös se, ettei perustason sosiaali- ja terveydenhuolto toimi.

"Kansallisen terveyshankkeen tuloksia arvioitaessa kävi selvästi ilmi, että perusterveydenhuoltoon kiinnitettiin liian vähän huomiota. Nyt on erityisen suuri tarve tukea perustasoa", Välimäki sanoo.

"Paras-hanke on edistänyt jossain määrin kuntien yhteistyötä mutta myös lisännyt hallinnon kirjavuutta. Vastuusuhteet ovat tulleet monissa kunnissa epäselvemmiksi - näin on tapahtunut erityisesti yhteistoiminta-alueilla."

"Peruspalveluministeri Paula Risikon esittämä sote-aluemalli on vastaus näihin haasteisiin. Esitys 40-60 sosiaali- ja terveysalueesta on johdonmukainen jatke Paras-hankkeelle."

Paras-hankkeen puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun. Sote-malli tähtää puitelain jälkeiseen aikaan.

Sote-aluemallissa sosiaali- ja terveysalueen muodostaisi kunta tai kuntayhtymä. Ne vastaisivat peruspalveluista, ja viisi erityisvastuualuetta vaativista erityispalveluista. Osa nykyisten sairaanhoitopiirien palveluista hoidettaisiin sosiaali- ja terveysalueilla osa yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla , nk erva-alueilla.

"Järjestelmä olisi selkeän kaksiportainen. Vastuusuhteet ja siten myös koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne olisivat selkeitä", Välimäki toteaa.

Erityisvastuualueiden sisäinen yhteistyö on jo tällä hetkellä tiivistymässä esimerkiksi Itä-Suomessa. Muutoksella olisi tarkoitus vähentää päällekkäisiä hallinnollisia tehtäviä, parantaa työnjakoa ja edistää esimerkiksi yhteishankintoja.

Sote-aluemallissa on lähtökohtana, että sosiaali- ja terveydenhuolto muodostaa kokonaisuuden.

"On vaikea kuvitella, miksi esimerkiksi vanhustenhoidossa pitäisi olla sosiaali- ja terveystoimi hallinnollisesti erillään", Välimäki ihmettelee.

Mallissa ei oteta kantaa esimerkiksi toimeentulotuen tai päivähoidon asemaan. Välimäen mielestä koko sosiaalipuolen olisi hyvä olla yksi kokonaisuus. Toimeentulotuki olisi säilytettävä sosiaalityön yhteydessä ja päivähoidonkin luonteva paikka olisi sosiaalitoimen yhteydessä.

Välimäen mukaan Sote-aluemalli ei yksin ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkia ongelmia. Toiminnallisten ja rakenteellisten uudistusten lisäksi tarvitaan muutoksia esimerkiksi johtamisessa, henkilöstön koulutuksessa ja tuloksellisuuden arvioinnissa. Näitä uudistuksia on tarpeen viedä eteenpäin samanaikaisesti rakenteellisten uudistusten kanssa.

Sote-mallissa ei myöskään puututa terveydenhuollon monikanavarahoituksen aiheuttamiin ongelmiin.

"Sosiaali- ja terveydenhuolto vaatii jatkuvaa kehittämistä. Ei ole olemassa yhtä ratkaisua, joka lopullisesti ratkaisisi kaikki ongelmat", Välimäki sanoo.

"Muissa pohjoismaissa terveydenhuoltoa on keskitetty kuntaa suuremmille alueille - viimeksi Tanskassa. On selvää, että suurempiin toimintayksiköihin mennään myös meillä. Jokaisessa maassa on kuitenkin omat ratkaisunsa, sillä harvaanasuttu Suomi poikkeaa lähtökohdiltaan esimerkiksi tiheämmin asutusta Tanskasta."

Merja Moilanen