Työttömyysturvan universaalin ansiosidonnaisen mallin selvittäminen
STM073:00/2024 Kehittäminen
Pääministeri Orpon hallitusohjelman osion 4.3, Työhön kannustava sosiaaliturva, mukaisesti hallitus selvittää puoliväliriiheen mennessä työttömyysturvan universaalin ansiosidonnaisen mallin.
Hankkeen perustiedot Käynnissä
Hankenumero STM073:00/2024
Asianumerot VN/15383/2024
Asettaja sosiaali- ja terveysministeriö
Toimikausi/aikataulu 21.5.2024 – 30.4.2025
Asettamispäivä
Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita
Orpo
Luku 4 Hyvinvointi syntyy työstä
Alaluku 4.3 Työhön kannustava sosiaaliturva
Tavoitteet ja tuotokset
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa todetaan kyseinen universaalin ansiosidonnaisen työttömyysturvan selvittäminen ja selvityshankkeen aikataulu. Siltä osin kuin selvityksessä käsitellään työttömyyskassoja, siinä huomioidaan myös työmarkkinatuen maksaminen.
Lähtökohdat
Työttömyyskassalain (603/1984) 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka jäseninä on joko palkkatyöntekijöitä (palkansaajakassa) tai yrittäjiä (yrittäjäkassa). Työttömyyskassan tarkoituksena on työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetun ansioturvan ja siihen liittyvien ylläpitokorvausten järjestäminen jäsenilleen. Työttömyysturvalain 1 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan työttömyyspäiväraha maksetaan työttömyyskassalaissa tarkoitetussa työttömyyskassassa vakuutettuina oleville ansiopäivärahana ja muille peruspäivärahana.
Työttömyyskassan jäsenet ovat joko palkkatyöntekijöitä tai yrittäjiä, ja jäsenyys on yksilöllinen, henkilökohtainen. Voimassa olevan työttömyyskassalain perusteella jäseneksi liittyminen edellyttää henkilön omaa hakeutumista työttömyyskassan jäseneksi.
Palkansaajia vakuuttavien työttömyyskassojen jäsenmaksulla rahoitetaan 5,5 prosenttia ansiopäivärahan ansio-osamenosta ja lisäksi valtaosa työttömyyskassan toimintamenoista. Muu osa palkansaajan ansiopäivärahan ansio-osasta rahoitetaan lakisääteisillä palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuilla, ja ansiopäivärahan perusosa rahoitetaan valtion ja vuoden 2025 alusta lukien myös ansiopäivärahan saajan kotikunnan varoista. Lakisääteisiin työttömyysvakuutusmaksuihin perustuva ansio-osan rahoitus tasoittaa alakotaisen työttömyysriskin eroista johtuvaa maksurasitetta.
Yrittäjiä vakuuttavan työttömyyskassan jäsenmaksulla rahoitetaan koko yrittäjän ansiopäivärahan ansio-osameno, sillä yrittäjät eivät maksa työttömyysvakuutusmaksuja. Työttömyysvakuutusmaksutuoton puuttuminen johtaa siihen, että yrittäjiä vakuuttavan työttömyyskassan jäsenenä olevien yrittäjien työttömyysriskiin perustuva ansio-osamenovastuu jaetaan rahoituksen näkökulmasta yksinomaan yrittäjiä vakuuttavan työttömyyskassan jäsenten kesken. Toisaalta yrittäjiä vakuuttavalla työttömyyskassalla ei ole toimialakohtaisia jäsenyyteen liittyviä edellytyksiä, mikä lähtökohtaisesti mahdollistaa monipuolisen jäsenistön ja työttömyysriskin tasaamisen.
Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen lakisääteisyys ja toisaalta työttömyyskassan yksilöllistä jäseneksi hakeutumista koskeva ehto merkitsevät yhdessä, että palkansaaja, joka ei hakeudu työttömyyskassan jäseneksi, rahoittaa palkastaan perittävällä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksulla työttömyyspäivärahajärjestelmää ilman, että hänelle syntyisi oikeus ansiopäivärahaan työllistymisen päättyessä tai vähentyessä. Tilanteet on kuitenkin huomioitu työttömyysetuuksien rahoittamista koskevassa lainsäädännössä. Jotta tällaisen palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ei kanavoituisi työttömyyskassan jäsenten ansio-osien rahoittamiseen, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 23 §:n perusteella näin kertyvät varat kohdennetaan Kansaneläkelaitokselle peruspäivärahan rahoittamiseen. Työttömyyskassaan kuulumattomien palkansaajien lakisääteiset palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut vähentävät toisin sanoen valtion rahoitusvastuuta peruspäivärahamenosta.
Työttömyyskassalain voimassaolon aikana työttömyyskassan jäsenyys ja tämän myötä mahdollisuus työttömyyspäivärahaan ansiopäivärahana on laajentunut koskemaan palkansaajien lisäksi myös yrittäjiä. Tämän periaatteellisesti merkittävän laajennuksen lisäksi ansioturvan lähtökohtaiseen edellytykseen, työttömyyskassan jäsenyyteen, ei olla vuoden 1984 jälkeen tehty sellaisia muutoksia, jotka olisivat laajentaneet tai supistaneet potentiaalisten ansiopäivärahan saajien joukkoa. Tällaisia periaatteellisia muutoksia ei tehty edes silloin, kun 1990-luvun laman aikana työttömyysetuuksien rahoitukseen alun perin määräaikaiseksi säädetty palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu säädettiin pysyvästi osaksi palkansaajien työttömyysetuuksien rahoitusta.
Vapaaehtoiseen kassajäsenyyteen perustuvaa työttömyysaikaista ansioturvaa on kuitenkin haastettu yhteiskunnallisessa keskustelussa toistuvasti.
Esimerkiksi Sitra julkaisi vuonna 2015 ansioturvareformia koskevan Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva –julkaisun (https://issuu.com/sitrafund/docs/ansioturvareformi). Reformissa palkkatyön ja yritystoiminnan yhdistämisen mahdollisuus olisi otettu huomioon. Reformin rakenteen mukaan palkansaajien ansioturva siirrettäisiin valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi. Sen sijaan yrittäjien vapaaehtoiseen työttömyyskassan jäsenyyteen ja tähän perustuvaan ansioturvaan reformissa ei ehdotettu muutosta (osio 3.1. ss. 14-15). Eroa perusteltiin pääasiallisesti ansiopäivärahan rahoitusta koskevalla voimassa olevalla rakenteella: palkansaajan ansio-osasta valtaosa rahoitetaan lakisääteisillä työttömyysvakuutusmaksuilla, kun taas yrittäjäkassan jäsenet rahoittavat ansio-osan jäsenmaksulla.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta vuonna 2018 työskennellyt selvityshenkilö Mauri Kotamäki esitti Kohti vakuuttavampaa ansioturvaa –selvityksessään (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161187/Rap_47_18_Kohti%20vakuuttavampaa%20ansioturvaa_netti.pdf?sequence=4&isAllowed=y ) palkansaajille yleistä ansioturvaa. Raportissa Kotamäki ei ottanut kantaa yrittäjien ansioturvaan. Kotamäki ei ottanut kantaa myöskään muutoksen rahoittamiseen taikka siihen, mikä toimija palkansaajien yleistä ansioturvaa järjestäisi, vaikka jälkimmäiseen hän esitti vaihtoehtoja.
Lisäksi useat puolueet ovat esittäneet ohjelmissaan yleistä tai universaalia ansioturvaa.
Pääministeri Orpon hallitusohjelman osion 4.3, Työhön kannustava sosiaaliturva, mukaan hallitus uudistaa sosiaaliturvaa siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi. Hallitusohjelman mukaisesti puoliväliriiheen mennessä tehtävässä universaalin ansiosidonnaisen mallin selvityksessä kuvataan vaihtoehtoiset tavat, jolla universaali ansiosidonnainen työttömyysturva olisi mahdollista järjestää, ja arvioidaan näiden vaihtoehtojen vahvuudet ja heikkoudet valtiosääntöoikeudelliset kysymykset mukaan lukien. Lisäksi mallin selvityksessä kuvataan universaalin ansiosidonnaisen mallin kattaman henkilöpiirin vaihtoehdot ja mallin rahoitusvaihtoehdot sekä esitetään arvio universaalin ansiosidonnaisen vaikutuksista työllisyyteen ja julkiseen talouteen.
Selvitys tehdään virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun aikana kuullaan keskeisiä työmarkkinajärjestöjä ja toimeenpanosta vastaavia organisaatioita sekä hankkeen kannalta olennaisia muita ministeriöitä.
Jälkiarviointi
-
14.5.2025 Sosiaali- ja terveysministeriö
Ryhmittelemättömät
Henkilö
Rooli, Toimikausi
Maisonlahti, Marjaana
Hallitusneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö
Rooli: Vastuuhenkilö
21.5.2024 – 30.4.2025
Maisonlahti, Marjaana
Hallitusneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö
Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö
21.5.2024 – 30.4.2025
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä