Ministeri Saarikko:
Pakko – keinoista paras?

Suomen hyvä rokotekattavuus perustuu kansalaisten rokotemyönteisyyteen ja luottamukseen tutkittua tietoa sekä viranomaistyötämme kohtaan.

Olen ilahtunut siitä, että tätä Suomea moni on halunnut puolustaa Luodon tuhkarokkotapauksen jälkeisessä keskustelussa. Se on oikein, se on hyvästä.

Keskustelu on mennyt luihin ja ytimiinkin; puhumme vanhemmuuden vastuusta, lapsen suojelemisesta ja toisaalta yksilön oikeuksista.

Olen johdonmukaisesti halunnut puolustaa rokotteiden merkitystä. Olen tehnyt niin aina ja niin teen tulevaisuudessakin. Yhteisön on aina suojeltava lasta. Ja rokottaminen on siihen yksi tärkeä keino.

Lasten rokotuskattavuus on ollut 2000-luvulla noin 97 %, mutta laskenut viime vuosina 94-95 %:iin. Erityisen huolestuttavaa on rokotuskattavuuden alueellinen vaihtelu. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, mutta myös muualla Suomessa on yhteisöjä, jossa rokotekattavuus on selkeästi matalampi.

Ja juuri sellaisella alueella, Luodon kunnassa havaittiin muutama päivä sitten lapsella ulkomailta saatu tuhkarokkotartunta. Rokotekriittisyydestä johtuva alueen heikko laumasuoja teki asiasta poikkeuksellisen vakavan - erityisen verrattuna vaikkapa tämän vuoden seitsemään aiempaan tartuntaan eri puolilla Suomea.

Viranomaisten työlle kiitos

Tautitapauksen  tultua ilmi keskeisiä toimenpiteitä ovat  olleet altistuneiden jäljittäminen, suojaaminen vasta-aineella ja rokotuksilla sekä karanteeni. Tarvittaessa voidaan harkita tartuntatautilain mukaista oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämistä. Vasta-aineesta tai rokotteesta kieltäytyville, mahdollisesti tartunnan saaneille on jo nykylain nojalla mahdollista määrätä kotikaranteeni ja täten estää taudin levittäminen.

Viikonlopun ajalta tiedossamme ei ole uusia tartuntoja, mutta niitä voi vielä tulla. Viranomaisten toiminta ansaitsee jo tähän asti tehdystä työstä suuren kiitoksen, samoin seudun asukkaiden valppaus huolehtia omasta terveydestään ja rokotesuojastaan tartunnan tultua ilmi.

Matalasta rokotuskattavuudesta huolimatta rannikko-Pohjanmaalla on varsin hyvä valmius torjua tuhkarokkoepidemioita. Alueella esimerkiksi järjestettiin vasta muutama kuukausi sitten laajaan tuhkarokkoepidemian torjuntaan keskittynyt valmiusharjoitus.

THL tukee ja toimii

Luodon tapaus on herättänyt keskustelun siitä, miten voisimme vahvistaa rokotekattavuutta. Kriittisillä alueilla työtä on tehty asian hyväksi jo pitkään. THL:n asiantuntijat ovat viime vuosien aikana osallistuneet aktiivisesti Pietarsaaren terveyskeskuksen kuntien paikalliseen rokotustoiminnan kehittämiseen sekä kouluttaneet alueen terveydenhoitajia kohtaamaan rokotuksiin epäröivästi suhtautuvia vanhempia.

Tämän lisäksi THL tekee rokotemyönteistä työtä koko Suomessa. Terveydenhuollon ammattilaisista rokotusaiheista koulutusta saa 20 000 ihmistä vuosittain. Lisäksi tuoreeltaan on uudistettu laaja Neuvolan rokotusopas, jota jaetaan jatkossa neuvoloista myös lasten vanhemmille, myös eri kielillä. THL on havainnut, että maahanmuuttajiin kohdistettu työ rokotteiden osalta on erityisen tärkeää.

Merkittävänä pidän myös yhteistyötä Euroopan tasolla. Tässä Suomi kulkee etulinjassa. Alkavan viikon perjantaina olen osallistumassa EU:n ministerineuvoston kokoukseen, jossa rokotteet ovat aiheena. Vaikka rokotusohjelmat ovat osa kansallista päätöksentekoa, parhaiden käytäntöjen jakaminen eri maiden välillä edistää rokotusten toteutumista.

Neuvolapalvelut entistä vahvemmaksi

Rokotusvastustus ja epäröinti eivät ole ainoita syitä rokottamattomuuteen. Taustalla voi olla terveydelliset syyt. Ja sitten on käytännön kokemuksia kentältä, jotka muistuttavat järjestelmän toimivuuden merkityksestä.  Osa rokotuksia ei toteudu, koska rokotukset unohtuvat tai perheillä on käytännön ongelmia järjestää omaan aikatauluun sopivia neuvolakäyntejä. Tämä korostuu erityistä tukea tarvitsevien perheiden kohdalla. 

Neuvola on rokoteohjelman toteutuksen sydän. Ei ole yhdentekevää, miten sen palvelut ovat saavutettavissa. Mitä asiakaslähtöisempi terveydenhuolto, sen parempi rokotuskattavuus; sähköinen ajanvaraus, iltavastaanotot, rokotuksista muistuttava sovellus ja sovituilta vastaanottokäynneiltä poisjäävien perheiden aktiivinen seuranta auttavat taatusti rokotuskattavuuden parantamisessa.

Rokotekattavuuteen parannusta voimme odottaa myös sillä, että neuvolavastaanotolla kerrotaan rokotteen haittavaikutusten sijaan enemmän itse sairauksista, joita vastaan rokote annetaan. Monet niistä ovat perin vieraita 2000-luvun vanhemmille.

Sitäkään moni ei tule ajatelleeksi, että rokotteet ovat melkoinen lahja valtiolta kansalaisilleen. Rokoteohjelma on kokonaan maksuton perheille.

Ideologinen rokotevastustaminen on harvinaista, mutta tuhoisaa  

Suoranainen rokotusvastaisuus, joka ilmenee syvänä vakaumuksena tai elämänkatsomuksellisena näkemyksenä rokotusten tarpeettomuudesta tai haitallisuudesta, on melko harvinaista. Kokonaan rokottamattomia pikkulapsia on noin 1 % ikäluokasta, eikä tämä määrä ole merkittävästi muuttunut.

Ideologinen rokotusvastaisuus on usein osa laajempaa maailmankatsomuksellista vakaumusta.  Siihen kytkeytyy ehkä omat kokemukset rokotushaitoista tai pyrkimys elää mahdollisimman luonnonmukaisesti, ilman "vieraita aineita" kehossa. Rokotevastaisuuteen liittyy myös väärän tiedon tarkoituksellista tai kaupallisessa hyötymismielessä tehtyä toimintaa,  mm. maksullisia luentoja, rokotteiden pääosin kuvitteellisista tai suuresti liioitelluista vaaroista kertovien kirjojen ja vaihtoehtoisten rohdosvalmisteiden (ml. hopeavesi) myyntiä.

Pidän tälläistä toimintaa erityisen tuomittavana. Uskomushoitoja on tarkoitus Suomessa vihdoin laittaa ojennukseen lainsäädännöllä. Sen valmistelun olen käynnistänyt sosiaali- ja terveysministeriössä tänä syksynä.

Pakko on keinona meille vieras

Suomen lainsäädännön historia tuntee rokotepakon isorokkoa vastaan. Se poistettiin laista vuonna 1951. Nykyinen tartuntatautilaki määrittelee rokotepakon mahdolliseksi valtioneuvoston erillisellä asetuksella sellaisessa tilanteessa, jossa yleisvaarallinen tartuntatauti on esimerkiksi terrorismitekona leviämässä. Tälläistä tilannetta emme onneksi ole joutuneet vielä - emmekä toivottavasti koskaan - kohtaamaan.

EU-maista 14:ssä jokin rokote on pakollinen. Se ei tarkoita tahdonvastaista hoitoa, vaan esimerkiksi sakkorangaistusta laiminlyönnistä.  Pääasiassa ne ovat Itä-Euroopan maita. Pohjoismaissa ei ole rokotepakkoa yhdessäkään maassa.

Australiassa rokottamatta jättäminen oikeuttaa leikkaamaan perheen sosiaalitukea, Yhdysvaltojen kireä rokotelinja taas tietyissä osavaltioissa sallii rokottamattomuuden vaikkapa uskonnollisiin syihin perustuen.
Vaikka periaatteessa miten haluaisin yhtyä viikonloppuna kuultuihin vaatimuksiin mm. opetusministerin taholta, joudun toteamaan, että asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Vastuuministerinä joudun ja saan tarkastella koko kokonaisuutta.

Olen selvittänyt faktoja ja perehtynyt kokonaisuuteen alan asiantuntijoiden kanssa, jotka puolestaan nojaavat tutkimuskirjallisuuteen ja laajaan kokemukseensa. Ei ole osoitettavissa aukotonta näyttöä pakon hyödyllisyydestä. Vapaaehtoisen rokottamisen Pohjoismaissa rokotekattavuus on suurempi kuin pakkoon perustuvissa Itä-Euroopan maissa. Australiassa sosiaalietuuksien leikkaus on lisännyt sekä kaikki rokotukset ottavien että kokonaan rokotuksista kieltäytyvien määrää.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tradition vahva ydin ennaltaehkäisyssä, rinnallakulkijuudessa, yhdenvertaisuudessa ja vapaaehtoisuudessa. En usko, että eristämällä rokotekriittisiä yhteisöjä yhä syvemmin ja synkemmin vain omaan kuplaansa auttaisimme niitä viattomia lapsia, joita vanhempien rokotevastaisuus valintana eniten koskee.

Jos kuitenkin päätyisimme yhdessä tämän perinteen muuttamiseen, olisi perusoikeuksien punninta erityisen tärkeää. Oikeudellinen arvio siitä, voisiko vaikkapa lapsilisät kytkeä kansalliseen rokotusohjelmaan tulisi tehdä huolella. Käytännössä voisi myös olla vaikeaa kytkeä sosiaalietuuksien maksatus rokotusohjelmaan, jossa lapsi saa rokotteita useina eri annoksina kahden kuukauden iästä aina 14-ikävuoteen saakka. Minkä rokoteannoksen myöhästyminen tai puute johtaisi siis etuuden rajoittamiseen?

Lapsilisän heikennyksen sijaan ajattelen, että fiksumpi tapa olisi tarjota vaikkapa kuukauden ekstralisä niille perheille, jotka ovat lapsen kouluikään mennessä huolehtineet perusrokotukset kuntoon. Kepin sijasta porkkana toimii monesti paremmin.

Yksilö ja yhteisö

Asiantuntija-arvioon nojaten totean, että rokotteiden määrittäminen lainsäädännössä pakollisiksi tulisi todennäköisesti lisäämään ideologista rokotusten vastustamista, johtaisi lukuisiin oikeuskäsittelyihin ja valtioon kohdistuviin vahingonkorvausvaatimuksiin.

Olen valmis edistämään omasta puolestani sitä, että osana seuraavaa hallitusohjelmaa linjaamme rokotuskattavuuden nousun tärkeäksi tavoitteeksi osana lasten ja nuorten terveyden edistämistä. Samassa yhteydessä on hyvä selvittää myös pakkokeinojen ja perusoikeuksien suhde. Tähän työhön voimme luoda valmiuksia jo nyt kuluvalla hallituskaudella.

Ja vielä lopuksi:

Viime päivien "lapsilisät ja päiväkotipaikat pois rokottamattomilta" -vaateita sävyttää mielessäni toisaalla käytävä rokotekeskustelu. Tällä kaudella hyväksytty tartuntatautilaki ohjaa terveydenhuollon hoitohenkilöstön rokotuksia. Laki on aiheuttanut valtavan palautevyöryn, myös kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle. Eduskunnan oikeusasiamiehen päätösten odotetaan valmistuvan lähiviikkojen aikana.  Rokottamattomuus ei ole irtisanomisperuste, mutta epätietoisuutta aiheen ympärillä on paljon.  Parhaillaan vielä pohdimme, löytyisikö lakiin jokin selkiyttävä määritelmä, joka rauhoittaisi työntekijöiden ja työnantajien välistä epäselvää tilannetta lain tulkinnasta.

Aihepiiri ei siis ole mitenkään helppo. Siksi en halua tyytyä antamaan siihen liian yksinkertaistettuja vastauksia.

Rokotekeskustelu on kaikkiaan tärkeä ilmentymä aikamme kuvasta. Yksilön oikeudet vai yhteinen vastuu?  Hyvinvointiyhteiskunta Suomi on vuosikymmenten ajan sovittanut nämä kaksi ulottuvuutta yhteen erinomaisella tavalla.
 

Annika Saarikko
perhe- ja peruspalveluministeri