Kansainvälinen vertailu osoittaa, että terveydenhuollon menetelmien arviointijärjestelmän onnistuminen perustuu osaamiseen, johdonmukaisiin prosesseihin sekä selkeisiin yhdyspintoihin ja koordinaatioon. Näin on riippumatta siitä, kuinka monta toimijaa järjestelmässä on.

Terveydenhuollon menetelmien arviointitoiminnan (health technology assessment, HTA) tavoitteena on tuottaa järjestelmällisesti tietoa päätöksenteon tueksi. Tällä varmistetaan, että käytössä olevat menetelmät ovat palveluiden käyttäjille turvallisia ja vaikuttavia ja yhteiskunnan näkökulmasta tehokkaita.

Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa selvityksessä tarkastellaan, miten terveydenhuollon menetelmien arviointi on järjestetty Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Kanadassa. Raportti tarjoaa tietopohjan Suomen HTA-järjestelmän kehittämiselle ja EU:n terveysteknologian arviointiasetuksen toimeenpanolle. Raporttiin on koottu keskeiset havainnot terveydenhuollon menetelmien arvioinnin rakenteista ja käytännöistä verrokkimaissa.

Raportin mukaan useissa verrokkimaissa HTA-toiminta on koottu selkeisiin ja usein keskitettyihin rakenteisiin. Arviointi ja päätöksenteko muodostavat tiiviin kokonaisuuden, jossa menetelmät arvioidaan yhdenmukaisin periaattein ja jossa prosessit ja vastuut ovat selkeästi määriteltyjä. Arviointi on myös osa menetelmien käyttöönoton prosessia ja kytkeytyy rahoitukseen. Lisäksi verrokkimaissa alueellista palveluvalikoiman vaihtelua vähennetään kansallisilla ratkaisuilla.

Useissa maissa HTA-toiminta on yhteydessä käyttöönottoprosessissa myös hintaneuvotteluihin ja muihin hallitun käyttöönoton menettelyihin. Näillä tuetaan kustannusten hallintaa ja vaikuttavien menetelmien yhdenvertaista saatavuutta.

Mitä verrokkimaiden käytännöistä voidaan hyödyntää Suomessa?

Raportin perusteella eri maat ovat rakentaneet toimivia HTA-kokonaisuuksia useilla tavoilla eikä yhtä kaikille sopivaa mallia ole. Suomen näkökulmasta keskeisiä havaintoja ovat:

• Selkeä arviointiketju – miten menetelmät tulevat arvioitaviksi, kuka arvioi ja kuka antaa käyttöönottosuosituksen.
• Yhtenäiset kriteerit ja metodit, jotka lisäävät läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta.
• Koordinaation vahvistaminen, jotta eri toimijoiden työ muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.
• Kytkentä toimeenpanoon ja taloudellisiin mekanismeihin, mikä tukee käyttöönottosuositusten käytännön soveltamista.

Raportti on osa laajempaa Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin ja päätöksenteon organisoitumismallit -selvitystä. Sen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva toimintamalleista ja niiden soveltuvuudesta Suomeen.

Selvityshakkeen kolmannessa vaiheessa tehdään ehdotuksia kansallisen terveydenhuollon menetelmien arviointitoiminnan organisoitumisesta, rakenteista ja kehittämistarpeista. Ehdotuksia on kehitetty yhteistyössä terveydenhuollon menetelmien arviointitoimijoiden kanssa sekä sidosryhmiä kuullen.

Selvityshankkeen loppuraportti julkaistaan alkuvuodesta 2026.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Hanna-Mari Jauhonen, p. 029 516 3060