Romanit Islannissa: RomIs‑hankkeen päätösseminaari sekä pohjoismainen ja eurooppalainen yhteistyö

Islannissa asuviin romaneihin keskittyvä RomIs‑hankkeen päätösseminaari pidettiin Islannin yliopistossa 14.-15.5.2026. Kahden päivän aikana tutustuttiin hankkeen raportin luonnokseen sekä kuultiin myös esityksiä tutkijoilta ja asiantuntijoilta romaneihin liittyvistä asioista ja ilmiöistä tarkastellen niitä pohjoismaisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta.

Islannissa käsiteltiin pienemmällä kokoonpanolla tiistaina ja keskiviikkona 12.-13.5.2026 Romani 'Educational Materials in a Nordic Context (NordEduRom)' ‑hanketta ja siitä aiheesta löytyy aiemmin julkaistu artikkeli niin ikään myös tällä sivustolla. 

Torstai ja perjantai 14.-15.5.2026 keskityttiin isommalla joukolla juuri päättyneeseen Romanit Islannissa hankkeeseen (RomIs) ja sen loppuraporttiluonnokseen. Kahden päivän aikana kuultiin useita esityksiä, jotka liittyivät laajemmin romaneihin ja travellereihin liittyviin ilmiöihin ja asioihin. Artikkelissa on joistakin esityksistä ja puheenvuoroista lyhyet nostot.

HISTORIA, MUISTOT JA ARKISTOT

Torstaipäivän ensimmäinen puhuja oli norjalainen travellereihin kuuluva Kai-Samuel Vigardt, joka on riippumaton itseoppinut tutkija ja arkistonrakentaja. Hän esitteli kahdenkymmenen vuoden ajan tekemäänsä työtä oman suvun arkiston luomisesta kahden vuosisadan ajalta. Hän korosti esityksessään sitä, kuinka tärkeätä on kerätä ja säilyttää oman suvun muistoja ja aineistoja, jotta yhteisön ääni kuuluu myös tuleville sukupolville.

Torstaiaamupäivän toinen osio syventyi romanien historiaan ja siihen liittyviin diskursseihin. Kuulimme historioitsija Guðmundur Hálfdánarson (Islannin yliopistosta) jännittävää historian havinaa kuvineen varhaisen 1900-luvun Islannin käsityksiä “mustalaisista”, “kuljeksijoista” ja muista “kerjäläisvaeltajista”, joiksi heitä siihen aikaan kutsuttiin. Esitys avasi meille kuulijoille sitä, miten kieli ja luokittelu ovat muokanneet vähemmistöjen asemaa.

Risto Blomster (Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta) esitteli omassa puheenvuorossaan unkarilaisten “mustalaisorkesterien” toimintaa Pohjoismaissa maailmansotien välisenä aikana, erityisesti Helsingin Hungaria-ravintolan 1930-luvun orkesteria. Kuulimme myös ääninäytteen tuon ajan orkesterin soitosta.

Janette Grönfors esitteli alkuvaiheessa olevaa Helsingin yliopistossa aloittamaansa väitöstutkimustaan, joka koskee romanilastenkoteja 1950–1980‑luvuilla ja niihin liittyviä ylisukupolvisia kokemuksia etenkin lastenkotijakson jälkeen ja romaniyhteisön kollektiivista muistia.

KOULUTUS JA KASVATUS POHJOISMAISSA

Torstain iltapäivän teema keskittyi romanien koulutukseen ja kasvatukseen Pohjoismaissa ja niistä aiheista puhui ensiksi Kari Hagatun (Bergenin yliopistosta Norjasta), joka antoi historiallisen katsauksen romanien koulutukseen Norjassa ja sen jälkeen ääneen pääsivät Anna Lindqvist ja Domino Kai (Södertörnin yliopistosta, Ruotsista) tarkastellen interkulttuurista varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta sekä kansallisten vähemmistöjen ja romanikielen asemaa siinä.

ANTROPOLOGIAA JA ETNOGRAFIAA

Perjantain syvennyimme romanien nykyhetkeen, kokemuksiin ja yhteiskunnalliseen asemaan muun muassa antropologisin ja etnografisin näkökulmin.

Marco Solimene Islannin yliopistosta kuvasi esityksessään romanien asemaa Islannissa ilmiönä, jossa yhteisö on yhtä aikaa näkyvä ja näkymätön. Dominic Teodorescu (Amsterdamin yliopistosta Hollanista) tarkasteli sitä, miten rodullistettu asumispolitiikka pakottaa romanit ja travellerit epävarmoihin olosuhteisiin. Islannissa asuva Adriana Suiu (RomIs-hanke) kertoi tutkimuksestaan, joka koski sitä, miten sosiaalinen media toimii Islantiin muuttaneille romaneille tärkeänä tukiverkkona.

Anca Enache Helsingin yliopistosta analysoi romanialaisten romanien arkea Suomessa liikkuvuuden näkökulmasta, Colin Clark (West of Scotland yliopistosta) korosti puheenvuorossaan kaupunkien välisten vertailujen arvoa romanitutkimuksessa, ja Islannin yliopiston Vigdís International Centren johtaja Sofiya Zahova tarkasteli omassa puheenvuorossa romanien yhteyksiä ja eriytymistä Euroopan sisällä.

ROMANIT ISLANNISSA

Reykjavikissa on ollut vuodesta 2016 lähtien isompi määrä romaneita. Heitä on 500 ja he kuuluvat kaikki samaan romaniryhmään ja tulevat samalta alueelta Romaniasta, Valea Seacă kunnasta Bacăun läänistä.

Vuosina 2022–2025 Islannin yliopisto ja Reykjavikin kunta toteuttivat yhteistyössä romaniyhteisön kanssa laadullisen ja etnografisen tutkimuksen, osana RomIs‑hanketta: Romanien historia ja etnografia Islannissa. Raportti julkaistaan tänä vuonna.

Viikon ohjelma oli erittäin tiivis, onnistunut ja antoisa. Ilma suosi, aurinko paistoi lähes joka päivä ja tuuli oli navakka.