Asetus sitoo kunnat parantamaan lasten ja nuorten ehkäiseviä terveyspalveluita

Kuntia on tähän asti ohjattu suosituksilla huolehtimaan neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Nyt suositusten sitovuutta vahvistetaan asetuksella.

Varaudutaanko asetuksella siihen, ettei lasten ehkäiseviä terveydenhuollon palveluita leikata laman puristuksessa?

"On täysi sattuma, että asetus annetaan juuri nyt, mutta nyt jos koskaan tätä asetusta tarvitaan. Nyt ei pitäisi tehdä samaa virhettä kuin edellisen laman aikana", ylitarkastaja Marjaana Pelkonen sanoo.

"Asetuksen valmistelu aloitettiin jo ennen kuin nykyisestä talouskriisistä oli tietoakaan. Sysäyksen siihen antoi neuvolatoiminnan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kirjavuus kunnissa."

"Toinen syy oli lasten pahoinvoinnin sekä huostaanottojen ja lastensuojelukustannusten kasvu. Ehkäisevien palvelujen riittämättömyys on näkynyt lisääntyvänä korjaavien palvelujen tarpeena."

Valtionosuuslain muutos 1990-luvun alussa lisäsi kuntien vapautta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut haluamallaan tavalla. Samaan aikaan osunut lama sai jotkut kunnat vähentämään neuvoloissa ja kouluissa ehkäiseviä palveluja ja määräaikaistarkastuksia. Ajateltiin, että niukkoja voimavaroja ei kannata kohdentaa terveisiin lapsiin. Ehkäisevät palvelut eivät sitten ehtineet taloudellisesti hyvänäkään aikana palautua entiselleen.

Pelkonen tähdentää, että asetuksella halutaan torjua syrjäytymistä ja kaventaa Suomen suuria terveyseroja. Neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat tässä avainasemassa. Ne tavoittavat kaikki lapset ja nuoret ja heidän perheensä odotusajasta työelämän kynnykselle ja niissä voidaan tarttua perheiden ja lasten vaikeuksiin mahdollisimman varhain. Tätä järjestelmää asetuksella vahvistetaan ja kehitetään.

"Meillä on kokemusta, tietoa ja menetelmiä, joilla lasten ja nuorten vaikeuksia voidaan ehkäistä, kunhan vain apua tarvitsevat lapset löydetään ajoissa. Tämä osaaminen pitää ottaa käyttöön."

"Kuntien on pitänyt tähänkin asti järjestää asetuksen mukaisia palveluja, mutta niiden sisältö on määritelty suosituksissa ja oppaissa. Nyt asetus velvoittaa kunnat järjestämään palvelut asetuksen mukaisesti", Marjaana Pelkonen sanoo.

Suosituksiin verrattuna asetuksessa ovat uutta neuvoloissa tehtävät perheiden laajat terveystarkastukset. Kouluterveydenhoidossa ne ovat jo olleet käytössä.

Perheen elintavat ja vanhempien vointi ja jaksaminen vaikuttavat lapseen. Laajassa terveystarkastuksessa katsotaan, onko vanhemmilla tai perheen oloissa jotakin sellaista, joka voisi vaarantaa lapsen kehitystä ja huolenpitoa. Esimerkiksi vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat voivat vaarantaa lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Samalla pohditaan, mitä apua ja tukea perheelle voitaisiin järjestää.

Äitiys- ja lastenneuvoloissa laaja terveystarkastus on terminä uusi, vaikka neuvoloissa on tähänkin asti tarkasteltu koko perheen hyvinvointia. Termin ottamisella asetukseen halutaan koko perheen hyvinvoinnin tarkasteluun saada nykyistä järjestelmällisempi ote.

Tarkoituksena on, että ensimmäinen laaja terveystarkastus on jo odotusaikana, ja siinä on mukana myös tulevan lapsen isä.

Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri ja tarvittaessa hankitaan lisäksi moniammatillista asiantuntemusta.

Peruskoulun kahdeksasluokkalaisten laajassa terveystarkastuksessa on uutta, että siinä arvioidaan oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta ja suunnitellaan tarvittavat tukitoimet.

Uutta on myös se, että neuvolan tai koulun terveystarkastuksista pois jääneiden tuen tarve selvitetään. Tällä halutaan ehkäistä syrjäytymistä.

Asetus tulee voimaan heinäkuun alusta 2009, mutta palvelujen järjestämiseen on annettu siirtymäaikaa. Määräaikaisten terveystarkastusten pitää olla asetuksen mukaiset vuoden 2011 alussa.

Palvelujen järjestäminen asetuksen mukaisiksi voi vaatia kunnissa henkilöstön uudelleenjärjestelyjä ja koulutusta ja myös henkilöstölisäyksiä, mistä syntyy kustannuksia. Kunnille maksettavaa valtionosuutta onkin tämän vuoksi korotettu ensi vuoden alusta.

Paras-hanke auttaa osaltaan palvelujen järjestämisessä. Kun perusterveydenhuollon väestöpohjat suurenevat, on helpompi tehdä henkilöstöjärjestelyjä ja henkilöstön mahdollisuudet erikoistumiseen ja osaamisen päivittämiseen paranevat.

"Lastensuojelukustannukset ovat nousseet viime vuosina melkoisesti. Kustannusten nousupainetta voitaisiin hillitä, jos korjaavien palvelujen ja toimenpiteiden tarve saadaan vähenemään. Neuvoloiden ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnan tehostamisella osana kuntien moniammatillista palveluverkostoa tässä voitaisiin onnistua", Marjaana Pelkonen uskoo.

Hän toivoo, että kunnissa seurattaisiin paremmin ehkäisevän työn kustannuksia ja verrattaisiin niitä korjaavan työn menoihin. Silloin ehkäisevän työn merkitys avautuisi ja sen arvo huomattaisiin.

Merja Moilanen